Vuonna 2014 metallinilmaisimella löytyi ketjunkantaja, miekansäilän katkelma, kaksi etusivultaan suoraa silmäkirvestä sekä leveä- ja ohutteräinen Petersenin M-tyypin tappara (KM 40062: 1-5). Paikka sijaitsee Lepaan koulusta noin 200 metriä länteen, peltoon pistävällä metsäisellä kumpareella. Esineiden löytyvyys vaihteli 15 - 20 cm välillä. Esineiden yhteydessä kivikkoiselta kumpareelta tehtiin havaintoja myös nokimaasta, palaneista kivistä sekä luunsiruista. Esineet ja niiden yhteydessä tehdyt havainnot viittaavat myöhäisrautakautiseen kalmistoon tai mahdollisesti jo rautakautiseen asuinpaikkaan ja historiallisen ajan talonpaikkaan. Vuonna 2015 kumpareen eteläpuoliselta pellolta löytyi metallinetsinnässä pienikokoisen tasavartisen soljen kappale ja hela (KM 40847: 1-2, ks. alakohteet) sekä raha (Heinrich II, 1002-1024), ketjunkantaja, kankiketjun nivel ja hihnanjakaja (KM 40991: 1-4, ks. alakohteet).
Parola kuului Lepaan kartanolle ei-itsenäisenä lampuotikylänä. Parolaan kuuluneiden kahden talon seutua on tarkastettu maastossa jo vuonna 1997, jolloin sieltä löydettiin yhden rakennuksen perustus (4 x 6 m). Siinä oli heti turpeen alla mm. palaneita kiviä, palanutta savea ja luuta. Tästä noin 100 m pohjoiseen olevalla toisella metsäkumpareella havaittiin kaksi maan ja kivensekaista kumpua.
Vuoden 2023 inventointi keskitettiin vuoden 2015 löytöjen tienoille peltoalueelle, joka vaikuttaa topografisesti hyvin otolliselta rautakautisten asuinpaikkojen kannalta. Pellolta havaittiin muun muassa rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa savitiivistettä. Lisäksi metsäkummulta havaittiin kaksiuunisen rakennuksen jäänteet. Paikka voisi olla vuoden 1730 kartalla mainittu Kelmolan talo (ks. alakohde). Muinaisjäännösalue rajattiin pellolla löytölevinnän ja topografian mukaan. Aluerajauksen tarkentaminen pohjoisemmalla metsäkumpareella, jota ei 2023 inventoinnissa tutkittu, edellyttää lisätutkimuksia. |