Raumo
fast fornlämning
Haapasaari (Aspöö)	1000024079
Typ:	boplatser     herrgårdar
Datering:	historisk
Förklaring till geografisk data:	Alueen keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 12.00
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 6795160 Ö: 203830 YKJ N: 6798012 Ö: 3203881 ETRS89/WGS84 Lat: 61.17846372° Lon: 21.48859719° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 10.7078' Lon: 21° 29.3158' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 10' 42.4694" Lon: 21° 29' 18.9499"

Beskrivning

Haapasaaren nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1556. Haapasaari kuului aikanaan Sorkan kylään, mutta erotettiin 1625 kruunun hevossiittolalle laidunsaareksi. Vuonna 1630 paikalle rakennettiin kolme tallia. Hevossiittola lopetti toimintansa vuoteen 1651 mennessä. Samalle paikalle A. E. Jordan rakennutti hiukan myöhemmin Haapasaaren kartanon (säterikartano ja rustholli). Vuoden 1668 kartassa näkyy uusia kartanon rakennuksia. Ensimmäinen merkintä Haapasaaresta (Aspöö) Suomen asutuksen yleisluettelossa on vuodelta 1657. Haapasaaren säteriratsutilalla toimitettiin isojako maanmittari Johan Forseliuksen toimesta vuosina 1777–1796. Isojakoasiakirjoja ei valitettavasti ole käytettävissä. Isojaon yhteydessä ratsutila jaettiin kahteen osaan Haapasaaren ja Kolhan tiloiksi. Kolhan tila jaettiin edelleen vuonna 1801 Kolhan ja Nurmen tiloiksi. Kartano oli kruununluonteinen aina isojakoon saakka. Puoliskot lunastettiin perinnöksi vuosina 1795 ja 1800. Isojaon täydennys toimitettiin vuonna 1918. Haapasaari on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Haapasaaren isojakokartat eivät olleet käytettävissä, joten kulttuuriperintökohteen rajaus on tehty 1600-luvun tiluskartat, 1900-luvun alun venäläinen topografikartta ja kohteen ympäristö huomioiden. Alueella on myös kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tontin pohjoisosassa vanhan rakennuksen ja Haapasaarentien välissä on kivipitoisia, nurmettuneita maakumpareita. Ne voivat mahdollisesti liittyä 1600-luvun kartoissa näkyviin tai varhaisempiin rakennuksiin. Alue on laidunta ja se on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten maanpinnan alla on mahdollisesti säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Lisäksi vuoden 1668 tiluskartassa näkyvä, idästä kartanoa lähestyvä tielinjaus on säilynyt lyhyehköltä matkalta. Tien pohjoispuolella, pitkulaisella kalliolla, on n. 20 metriä vanhaa kiviaitaa muutama kivikerros jäljellä. Myös nämä rakenteet on rajattu muinaisjäännöksiksi.

Skapat: 16.10.2014 Senaste förändring: 16.10.2014

Undersökningar

Tiina Vasko / Satakunnan Museo inventering 2014

Skapat: 16.10.2014

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

Länkar till Museiverkets övriga material

Kulturmiljöns undersökningsrapporter / arkeologi  Rauma Sorkka-Haapasaari. Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014; Inventointi; 2014

kopiera länken till denna sida: