Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1539 maakirjassa, jolloin kylässä oli 6 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä oli noussut yhdellä, mutta vuonna 1571 niitä oli jälleen 6. Vanha kylätontti on sijainnut Pyhän Laurin kirkon raunioiden pohjoispuolella. Kylän ja kirkon väliseltä alueelta tunnetaan myös Tervalähde -niminen muinaisjäännös, joka mainitaan lähteissä jo 1600-luvulla ja on merkitty vuoden 1773 Lukkarin virkatalon karttaan. Suurin osa vanhasta kylätontista on peltoa, mutta sen keskiosa on rakennettu.
Kosken kylätontti asemoitiin vuoden 1747 (H40:10/1) kartan perusteella. Kylätontin koillisosa on nykyisen rakentamattomalla alueella, joka on peltona. Pelto oli inventointihetkellä kynnetty: pintapoiminnassa tuli tyypillistä kylätonttiajan löytömateriaalia, kuten tiilen kappaleita, hieman hiiltä, lasin kappaleita sekä posliinia ja fajanssia. Löydöt jätettiin peltoon. Pellossa voi olla säilyneitä kylätonttiajan kerrostumia viljelykerroksen alla. Kosken kylätontti sijaitsee välittömästi keskiaikaisen rauniokirkon pohjoispuolella.
Kuninkaan kartastoon on merkitty myös toinen kylätontin paikka (Koski B 1000040306), joka sijaitsee Linnakallion koillispuolella joen mutkan molemmin puolin. Tontin luoteispuolella on nykyinen kirkko. Tämä alue on melko rakennettua.
Skapat: 16.10.2014 Senaste förändring: 28.1.2021
Undersökningar
Esko Tikkala, Päivi Taipale ja Eetu Sorvali arkivstudie 2012
Anmärkningar: Päijät-Hämeen maakuntakaava
Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi
Skapat: 16.10.2014
Hannu Poutiainen, Teemu Tiainen ja Toni Paukku inventering 2014
Anmärkningar: HÄMEENKOSKI keskustan ja lähiympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Mikroliitti Oy.
Skapat: 1.6.2015
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.