Järvenpään kylä on liitetty Hollolasta Lahteen vuonna 1905. Kylän kiinteä asutus on alkanut mahdollisesti jo viikinkiajalla, mutta varhaisin kirjallinen lähde kylästä on vasta vuodelta 1564, jolloin Järvenpäässä on ollut yksi tila. Vuonna 1568 tilaluku on noussut neljään.
Kohde on paikanettu Kuninkaan kartaston perusteella Joutjärven kaakkoisrannalle, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. Tontit on osin rakennettu. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
Inventointi 2021: Maastossa tarkastettiin kylätontin itäpuolelle, olemassa olleen muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle jäävä alue. Vielä 1750-luvun kartalla kyseinen alue on peltojen väliin jäävää metsäaluetta, mutta vuoden 1791 tiluskartassa alue on otettu tonttimaaksi. Paikalla on asutusta myös vuoden 1874 senaatinkartalla ja vuoden 1964 peruskartalla. Nykyisin paikalla ei ole enää asuinrakennuksia, vaan alueella on koiraharrastuskenttä ja siihen kuuluva pieni piharakennus ja hoidettu parkkipaikka. Kentän ympärillä kasvaa havupuuvaltaista sekametsää.
Parkkipaikan eteläpuolella, mäen korkeimmalla kohdalla, pienessä metsäsaarekkeessa on lohkotuista kivistä tehdyn kivijalan jäänne. Kivijalan pituus on noin 12 metriä, leveys 4-5 metriä ja se on osittain tuhoutunut. Yhdessä nurkkakivessä on havaittavissa porausjälki. Kivijalan länsiosassa on noin metrin korkuinen pyöreähkö kasa, joka on mahdollinen uunin jäänne.
Kivijalan pohjoispuolella on vanha ulkorakennus tai vaja, jonka takana, mäen rinteen yläosassa on useita maakellarikuoppia. Yksi kuopista on kivetty ja siinä on betonia, muut neljä ovat maakuoppia. Kellareiden läheisyydessä on havaittavissa myös muutamia kivikasoja, jotka vaikuttavat suhteellisen resenteiltä.
Noin 80 metriä koirakentän parkkipaikan pohjoispuolella, metsän reunassa on mahdollinen uunin raunio ja kivijalka. Paikalla havaittiin suuren kuusen juuressa oleva metrin korkuinen raunio, jossa oli nähtävissä sammaloituneita kiviä. Raunion halkaisija oli noin 2,5 metriä ja sen ympärillä on mahdollisen kivijalan jäänteet. Lisäksi alueella on useita pienehköjä, epämääräisiä kuoppia.
Alueella on asuttu 1960-luvulle saakka, joten alueelta saadut havainnot ovat todennäköisesti hyvin eri-ikäisiä. Kohteen tarkempi rajaaminen ja havaittujen jäännösten ajoittaminen vaatisi kohdennetumman tutkimuksen kuin mitä perusinventoinnissa on mahdollista suorittaa. |
tillbaka
MV/403/05.04.01.00/2021 LAHTI, Pippo-Kujala-Lotila-Latomäki-Kariston portti, arkeologinen inventointi 2021. Tutkimusraportti
