Meltaus- ja Ounasjoen yhtymäkohdan pohjoisrannalla ja saaressa on Meltauksen sahan
rauniot. Sahan ympäristö on metsittynyt ja voimakkaasti umpeenkasvanut. Aluetta inventoitiin vuonna 2013, jolloin rakennusten rauniota ja muokatun jokiuoman voi vielä maastossa erottaa, vaikka kokonaiskuvan muodostaminen rakenteista on hankalaa.
Saharakennuksen perustukset on rakennettu lohkokivistä. Selväpiirteisten kiviperustusten
ohella paikalla on hirsi- ja metallirakenteiden jäänteitä mm. kanavarakenteita. Näyttävin
rakenteista on saharakennuksen kiviperustus (5 m x 1,5 m, 2 m korkea). Lisäksi jokiuoman
laitoja on kivetty ja paikoin pohjassa on nähtävissä lautarakenteita. Lisäksi saaren
länsiosassa on havaittavissa vesikanavaan kaivettu kookas allas, joka on todennäköisesti
lautaproomujen lastauspaikka. Sahalle johtaa metsittynyt ajoura kaakosta.
Sahan perusti Meltaukseen vuonna Isak Fellman senaatin luvalla 1846. 1893 omistus siirtyi perustetulle Kemi-yhtiölle, joka lopetti sahaustoiminnan Meltauksessa 1898. Sahalla oli työmäärästä riippuen enimmillään useita kymmeniä työntekijöitä. Ainakin 1850-luvulta työläiset asuivat Pirttiniemeen rakennetussa neljässä kahden pirtin kokonaisuudessa.
Pirttiniemessä on säilynyt vähäisiä sahan työväenasumusten jäännöksiä 1800-luvun jälkipuoliskolta. Maastossa voidaan tunnistaa asuinpaikkaan liittyviä kuoppia ja pengerryksiä. Paikalla on asuinrakennusten jäännöksiä, kuten kellarinjäännöksiä, suorakaiteen muotoisia kivilatomuksia ja jyrkkäreunaisia kuoppia.
Selkeämpinä rakenteina havaittiin vuonna 2013 ainakin Eteläisessä rantavallissa sijaitsee kuoppa, jonka koko on 9 m x 6 m, josta näyttäisi johtavan kohti itää noin 5 m pitkä kaivettu ura. Tätä rakennetta (1) epäiltiin asumuksen kellarin jäännökseksi. Rakenteen pohjalle kaivetussa koekuopassa havaittiin runsaasti hiilenpaloja sekä posliinia ja muuta taloustavaraa 1800-luvun lopulta. Rakenteen keskivaiheille kaivetusta koekuopsta paljastui noin 35 cm paksun turvekerroksen alta hiekkaa noin 50 cm syvyyteen. Tämän alla oli selkeä kerros hiiliä, johon löydöt keskittyivät.
Rakenne 2 on pyöreä, jyrkkäreunainen kuoppa. Kuopan sisäosan halkaisija noin 2 m ja syvyys 1 m. Kuopassa on selkeä ympärysvalli. Ympäristössä on useita pienempiä kuopanteita.
Rakenne 3 on suorakaiteen muotoinen kuoppa (3 m x 2 m), jossa on jyrkät reunat. Kyseessä on mahdollinen rakennuksen pohja.
Vuoden 2013 inventoinnissa esitetään kiinteänä muinaisjäännöksenä rauhoitettavaksi itse sahalaitoksen jäännöksiä, muuksi kulttuuriperintökohteeksi työläisten asuntoja.
Muinaisjäännösreksierissä saha-alue on luokiteltu muiniasjäännöskokonaisuudeksi, joka koostuu sahalaitoksen lisäksi sahan asuntoalueesta.
Kohde tarkastettiin vuonna 2022 alueelle tulevan metsänkäytön johdosta. Tällöin löydettiin aiemmin tuntematon rakenne 4, joka on pieni U-muotoinen kivistä rakennettu maakellari. |
tillbaka
Koordinater
MV/386/05.04.01.00/2022 ROVANIEMI, Meltauskoski, arkeologisten kohteiden tarkastus 2022. Tutkimusraportti