Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Megonjávrin etelärannalla, Megonjávrin varaustuvan pohjoispuolella olevalla luode-kaakkosuuntaisella niemekkeellä, varaustuvasta noin sadan metrin päässä. Niemekkeen korkeimmat kohdat muodostaa pitkänomainen moreeniharjanne, jonka laki nousee noin viisi metriä järven pintaa korkeammalle. Harjanteen lounaispuolella, noin kolme metriä harjanteen lakea alempana, on melko tasainen, maaperältään paikoitellen hiekkainen, terassimainen vyöhyke, jonka järvenpuoleisella reunalla kohde havaittiin. Niemekkeellä kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja, ja aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Megonjávrin varaustuvasta pohjoiseen päin sijaitsevan niemekkeen lounaisosassa, terassimaisen tasanteen järvenpuoleista reunaa seuraavalla pienellä polulla, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla, noin 15 m päässä järven rannasta, havaittiin kohteen koordinaattien osoittamalla paikalla kookas tummanharmaa kvartsiitti-iskos, mitoiltaan noin 62 mm x 36 mm x 12 mm. Materiaaliltaan iskos on erittäin hienorakeista ja tasalaatuista kvartsiittia. Mineraalimaahan asti kulunutta polkua tarkemmin havainnoitaessa löydettiin noin kahden metrin säteellä kookkaan iskoksen löytöpaikasta myös neljä huomattavasti pienempää, olemukseltaan lastumaista iskosta, jotka ovat vastaavanlaista materiaalia kuin ensimmäisenä löydetty iskos. Iskosten löytöalue sijaitsee niemekkeen muodostavan moreeniharjanteen laelta noin 15 m kaakkoon päin. Pintaturvetta polun molemmin puolin raotettiin lapiolla muutamista kohdista iskosten löytöalueen vierestä, mutta iskoksia löydettiin lisää vain yksi. Kaikki löydetyt iskokset kerättiin talteen, koska kohde vaikuttaa pienialaiselta ja vähälöytöiseltä, ja löytöjen säilyminen paikoillaan miltei varaustuvan pihapiirissä sijaitsevalla kohteella koettiin melko epävarmaksi. Maanpinnan rikkoutuneita kohtia koko niemekkeellä sekä varaustuvan pihapiirissä havainnoitiin tarkasti ja alueelle myös tehtiin lukuisia lapionpistoja maastonmuodoiltaan ja maaperältään otollisimmilta vaikuttaneille kohdille, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. |
tillbaka
Koordinater
Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2012. Käsivarren erämaa-alue, Inventointi 2012 Sami Viljanmaa