Kuitian vuoden 1805 isojakokartalle (Tillberg 1805) on merkitty paikalle Johan Backtorpin
hallitseman torpan tontti. Torppa on ollut olemassa vielä 1845 (KA Pitäjäkartta 1043 10 Pargas). Sen sijaan venäläisten vuonna 1879 tekemälle topografiselle kartalle (MV: RHOA) ei ole merkitty kohteeseen enää rakennuksia.
Kohde sijaitsee nom 5,1 kilometriä Paraisten keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon, noin 1,1
kilometriä Pitosundista etelään ja noin 700 metriä Kuitian kartanolinnasta lounaaseen. Paikka on "tuulimyllynmäen" (Backtorp 1) etelärinteen ja Backtorpbackenin mäen välisellä laitumena käytetyllä niityllä. Alueen laajuus on noin 40 m x 20m.
Kohteen kuvaus
Muinaisjäännösalueella ovat seuraavat selvät rakenteet:
1. Alueen lounaisnurkassa on noin 3,8 m x 3,8 m laajan rakennuksen kivijalka. Perustuksella on neljä isoa nurkkakiveä (halk. n. 1 m) ja pienemmistä kivistä (halk. alle 0,5 m) tehdyt osittain rauenneet seinälinjat
2. "Tuulimyllynmäen" etelärinteellä, noin 21 metriä ensimmäisestä rakennuksesta pohjoiseen, on ollut noin 6,5 m x 5 m laaja rakennus. Talon kivijalasta on jäännöksiä idässä ja etelässä. Lisäksi sen sisäpuolella koilliskulmassa on latomus, jonka alaosassa on laakakiviä (halk. n. 0,5 m) ja keskustassa sekä laastia että käsintehtyjä tiiliä.
3. Noin 9 metriä ensimmäisestä rakennuksesta itäänpäin on noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva kiviröykkiö.
4. Noin 21 metriä ensimmäisestä rakennuksesta itäänpäin on pienistä kivistä (nyrkinkokoisia)
koostuva röykkiö, jonka halkaisija on noin 1,5 m.
Lisäksi paikalla on lukuisia epäselviä kiveyksiä, joiden luonteesta ei voitu tehdä inventoinnin
yhteydessä päätelmiä. Vuoden 1805 kartalle merkityt tielinjat ovat yhä nykyään käytössä.
Havaintomahdollisuudet olivat hyvät, sillä kohde sijaitsee laitumena käytetyllä niityllä. On
todennäköistä, että muinaisjäännösalue on nyt selville saatua isompi. Osa siitä on mahdollisesti niityn länsipuolella olevassa istutetussa metsässä ja eteläpuolella olevassa raivatussa metsässä.
Kyseisillä alueilla havaintomahdollisuudet olivat tiheän kasvillisuuden ja hakkuujätteen vuoksi erittäin huonot. |