Soiden ja kivisten kankaiden ympäröimä rakka-alue, jonka halki virtaa jääjoki. Kivet ovat melko kookkaita (0-5 - yli 2 m).
Kinnulan, Reisjärven ja Pihtiputaan nykyisellä rajapisteellä on rakka-alueen keskellä 1,2 m korkea pystykivi (leveys 0,6 m ja paksuus 0,3-0,4 m). Kaakkoispuolen yläosassa on hakat-tu kruunu ja sen päällä risti, korkeus n. 25 cm. Sen alapuolella on selvästi uudempi hakkaus 359. Luoteispuolella viistossa yläpinnalla on hakkaus AD ja alempana 1811.
Vanhojen karttojen perusteella Pohjanmaan ja Hämeen raja kulki vielä 1740 n. 15 km län-nempänä (Wikar, 1740, Pohjanmaan kihlakunnan ja Hämeen läänin raja, sarja 1-8), 1798 Vaasan läänin rajapiste oli Jääkolun kohdalla (Hermelin, 1798 Charta över Wasa Höfdin-gedöme).
Vaasan läänin rajakivi, joka on todennäköisesti pystytetty kun lääni perustettiin 1762, siltä ajalta lienee kruunuhakkaus. Sen alla oleva nro. 359 on nuorempi, ikä on epäselvä. Hakka-us 1811 viittaa Suomen sodan jälkeisen rajatarkastukseen, ja AD ovat ilmeisesti maanmit-tarin nimikirjaimet. |