Nykyinen Soinisten päärakennus on valmistunut vuonna 1865, mutta sen länsipuolella on vanhempi päärakennus, joka saattaa olla rakennettu jo 1600-luvulla. Päärakennuksen pohjoispuolella on sauna vuodelta 1947 ja kauempana lännen suunnassa viinapränni vuodelta 1816 sekä toinen, lautarunkoinen ulkorakennus. Vastapäätä Soinisten päärakennusta kasvaa neljä riviin istutettua tammea, joiden alla perimätiedon mukaan lepää neljä Suomen sodassa kaatunutta ruotsalaista sotilasta. Soinisten vanhassa päärakennuksessa on mahdollisesti istuttu Turun hovioikeuden käräjiä vuosina 1643-1647, jolloin Simonsson oli Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari.
Inventoinnissa Soinisten vanha pihapiiri todettiin hyvin nykyrakentamiselta säästyneeksi ja talon koillispuolella olevassa metsikössä havaittiin erilaisia epämääräisiä kiviraunioita, jotka saattavat olla talojen perustuksia tai muita rakenteita. Selvin oli noin metrin leveä suunnilleen itä-länsi –suuntainen matala, isoista kivistä tehty kiviaita, joka kääntyy länsipäässään etelään muodostaen heikosti erottuvan penkereen. Oletetulla Soinisten myllymäellä on havaittavissa pensaikossa joitakin kiviä ja möykkyistä maata, joka saattaisi viitata paikalla olleeseen rakenteeseen, mahdollisesti juuri myllyyn. Soinisista 180 metriä länsiluoteeseen on avokalliolla säästetty selvä kivijalka Kotipellon pohjoislaidalla, mitoiltaan noin 6 x 7 metriä ja tehty isoista lohkotuista kivistä sekä luonnonkivistä. Rakennuksen koillisnurkassa on neliömäinen nurkkaan rajautuva, noin 2 x 2 metrin kokoinen kivilatomus, joka saattaa olla tulisijan paikka. Kivijalan eteläreunalla on tiilimurskaa ja joissakin muuallakin kalliolla olevissa kivenlohkareissa on näkyvissä selviä poran jälkiä. Rakennus lienee vuoden 1933 kartalla erillisenä läntisimpänä esiintyvä talo. Tämän talon ja Soinisten talouskeskuksen välisellä alueella on myös epämääräisiä kiviraunioita, jotka lienevät samalla kartalla esiintyvien rakennusten jäännöksiä. Yksi kiviramppi löytyi Immasentien pohjoispuolella, aivan asutusalueen puristuksessa olevan kumpareen itäreunalta, pellon laidalta. Vaikutti siltä, että rakennus, johon ramppi on johtanut, on sijainnut aikanaan nykypellon puolella. Rampin koko on n. 6 x 4 m. Vuoden 1933 kartalla tänne, Kotovainion keskellä olevalle peltosaarekkeelle on merkitty talo juuri rampin paikalle. Kyse lienee jostain aittatyyppisestä rakennuksesta.
Kaikkiaan Soinisen ympäristö on myllymäkineen arvokas kohde. Rakentaminen on ollut alueella maltillista ja nykyrakennuksetkin perustettu vanhalla tekniikalla. On siis hyvin todennäköistä, että etenkin talouskeskuksen ja myllymäen alueella on säilynyt keskiaikaan asti ulottuvia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
Soinisista on saatu tarkemmin tuntemattomasta paikasta peltolöytöinä kaksi reikäkiveä (KM 41712). |