Björnholmin torppa on kuulunut Otnäsin vuonna 1630 perustetulle kartanolle kun se piirretään karttaan ensi kerran vuonna 1692. Mahdollista on, että se on alunperin ollut Helsingin pormestarin Caspar Reyerin Otaniemen ratsutilan alainen. Reyer oli saanut yhden Outnäsin kylän kolmesta talosta läänityksenä vuonna 1614, jolloin alue vielä kuului Helsingin pitäjälle. Sijainti Björnholmin niemellä, kohdassa jossa talvitie Helsingistä Espoon kirkolle kulki, oli otollinen krouvin perustamiselle, näin ollen ajoitus saattaa olla jopa tätäkin vanhempi. Vuonna 1742 laaditussa kartassa on Björnholmin paikalla merkintä Torp , ja 1750 Öde torp. 1700-luvun lopun kartassa torppa on jälleen hyvin rakennettu, mikä tulee hyvin esiin vuoden 1813 Otnäsin kartanon tiluskartassa. Vuoden 1922 Hagalundin jakokartassa on edelleen niittyä merkittynä entisen pellon kohdalla, ja "lastageplats" viereisen kallioisen rannan kohdalla, jossa on ollut laituri. Viittaus paikan merkityksestä kartanon viennille. Viimeinen karttamerkintä, on vuoden 1932 topografisessa kartassa, jolloin paikalla on "huvila". Jorvaksentien rakentamisen myötä häviää merkinnät torpasta kartoista.
Nykyisin torpan paikka sijaitsee puistoksi kaavoitetulla alueella, eikä välitöntä tuhoamisvaaraa rakentamisen seurauksena ole. Torpan tontin alavimmalta kohdalta on viety hulevesiputki Björnholmsträsketin järveltä, joka nykyisin on täytetty. Torpan rakennusten paikat on tunnistettavissa maastossa. Niitä kiertää nykyisin puistopolku. Vieressä on rantakallio, johon on hakattu merkintöjä lähes kahdensadan vuoden ajan. Vanhin on Anders Wilhelm Edvard von Numersin piirtokirjoitus vuodelta 1839. Torpan alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta todennäköisyys siitä, että vanhemman asutuksen jälkiä on löydettävissä, on edelleen suuri. |
tillbaka
