Oriniemen tytärkylän Järviön kylän taloista mainitaan asutuksen yleisluettelossa Naakkala vuonna 1539 ja Naakkalasta vuonna 1546 erotettu Hannula. Myöhempiä taloja ovat Jussila ja Hannulasta erotetut Lapio ja Mikkola. Historiallisten karttojen perusteella Naakkala ja Hannula ovat sijainneet kylämäen länteen laskevalla rinteellä Järviöntien eteläpuolella. Järviöntien pohjoispuolelle asutus on todennäköisesti levinnyt 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla.
Kylätontti on pääosin asuttu ja pihapiirit vaikuttavat hoidetuilta. Maisemaan on vaikuttanut Tampereenväylän rakentamien kylätontin länsipuolelle, tosin Järviöntien linjaus kylän tonttimaan kohdalla noudattanee historiallisista kartoista tunnistettavaa linjausta. Osa kylätontin vanhimmasta osasta on nykyisin autiona. Sama osa näyttäsi olevan vuoden 1959 kartassa rakentamaton, joten tällä osin kylätontin vanhimmista osista saattaa olla säilynyt muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita. Kylätontin autioitunut osa on kasvanut umpeen. Kylätontin 1700-luvun kartoista tunnistettavat itäosat ovat pääosin nykyisin asuttujen talojen tonttimaata. Läntisin osa tonttimaasta vaikutta voimakkaasti rakennetulta, mahdollisesti ainakin osin tuhoutuneelta. Mahdollisesti parhaiten säilynyttä osaa kylän tonttimaasta voidaan pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä.
Huhtikuussa 2015 Akaan Järviön historiallisen kylätontin laidalla suoritettiin kaivutyön arkeologinen valvonta. Kiinteästä muinaisjäännöksestä ei havaittu merkkejä. Myöskään valvonnassa 2018 kaapelilinjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Skapat: 24.5.2016 Senaste förändring: 22.11.2023
Undersökningar
Kalle Luoto inventering 2014
Anmärkningar: AKAA: JÄRVIÖN ALUEEN VESIHUOLTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy.
Anmärkningar: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy suoritti syksyllä 2018 arkeologisen valvonnan Akaan Järviössä. Valvonta liittyi Elenia Oy:n maakaapelointihankkeeseen.
Maa-aines oli sekoittunutta täyttösoraa noin 60 cm:n saakka, jonka jälkeen maannos koostui soran, isojen kivien (halkaisija 10-40cm) ja hienon hiekan sekoituksesta. Pohjasta alkoi tulla savea vastaan, mutta suuret kivet estivät kaivamasta syvemmälle. Kuopassa kulki kaapeli tienmyötäisesti noin 80cm syvyydessä. Pohja kaivettiin syvimmälle tienpuolelta, jossa suuria kiviä ei sijainnut. Valvotusta kuopasta ei löytynyt merkkejä muinaisjäännöksestä.
Skapat: 7.5.2019
Riku Kauhanen ja Kalle Luoto arkivstudie 2021
Skapat: 20.11.2023
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
MV/245/05.04.01.00/2019 AKAA, Järviön maakaapelityön tienalituksen kaivutyön arkeologinen valvonta 2018. Tutkimusraportti.
