Paikka sijaitsee Nurmojoen itärannalla. Ykskorvaasen mylly on perustettu viimeistään 1600-luvun puolivälissä. Se on ilmeisesti saanut nimensä lautamies Matti Louosta, joka oli korvapuoli ja omisti myllystä enemmän kuin muut osakkaat. Mylly oli ns. lahkon
mylly, eli sen omistivat useat talot yhdessä. Isojaon yhteydessä 1700- luvun loppupuolella ylös kirjatut myllyn omistusosuudet olivat: Louko-Rasku 3/7, Jaskari 2/7 ja Teppo 2/7. Erityistä mylläriä ei ollut, vaan jokainen talo hoiti viljanjauhamisvuoronsa itse.
Vuoden 1953 peruskartalla Ykskorvan kohdalla lukee mylly ja saha. Myllyn vesivoimaa on käytetty jauhomyllyn, sahan ja pärehöylän voimanlähteenä. Toimintaa on ollut vielä sotien jälkeen, jolloin Ykskorvaasella tehtiin päreitä ja mm. perunajauhoja.
Nykyisin paikalla on 1950-luvun lopun pientalo, pieni pihavaja ja kaksi uudempaa piharakennusta. Piha on nurmipintainen ja ulottuu aivan jokirantaan asti. Ajotie pihaan on sorapintainen. Hirsinen myllyrakennus on sijainnut suunnilleen toisen ulkorakennuksen paikalla. Alue on käytössä asuttuna pihapiirinä. Säilyneitä vesimyllyn ja -sahan jäännöksiä tai niihin liittyvät pato- ja uomarakenteita ei havaittu.
Rakenteet ja entisten rakennusten jäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet pihapiirin muutosten ja käytön seurauksena tai koskenperkuussa.
Skapat: 15.7.2016
Undersökningar
Timo Jussila ja Timo Sepänmaa/Mikroliitti Oy anmälan 2010
Anmärkningar: Seinäjoki entisen Nurmon kunnan alueen muinaisjäännösinventointi
Anmärkningar: Nurmon kulttuuriympäristöselvitys – Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistuksen ja laajennuksen taustaselvitys – Kulttuuriympäristö 2015 s. 15
https://www.seinajoki.fi/.../nurmonkeskustanosayleiskaavantarkistus/.../Nurmo_oyk_K...
Nurmon kulttuuriympäristöselvitys. Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistuksen ja laajennuksen taustaselvitys. Kulttuuriympäristö. 2015. Miia Hinnerichsen.
Skapat: 15.7.2016 Senaste förändring: 15.7.2016
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.