Paikka sijaitsee noin Nurmojoen länsipuolella, Kalistajantien varressa. Kalistaja on yksi Nurmon kantatiloista. Vanhin säilynyt tieto talosta on vuoden 1546 veroluettelossa.
Kalistajan rappiolla oleva kantatila jaettiin verrattain varhain, 1608, kahdeksi erilliseksi tilaksi, Rintakalistajaksi ja Latvakalistajaksi. Suuremman, vanhan kanta-Kalistajan osan, nimeksi tuli Rintakalistaja, erotukseksi uudesta Erkki Erkinpojan omistamasta Latvakalistajasta. Latvakalistajasta käytettiin myöhemmin myös nimeä Autio.
1700-luvun maakirja-, tilus- ja isojakokartan mukaan Kalistajilla oli kaksi kulmittaista talotonttia, joista pohjoisempi oli ilmeisesti Rintakalistaja ja eteläisempi Latvakalistaja. Tontit sijaitsivat suunnilleen nykyisen Latvakalistan ja Naapurin (ent. Alakalistaja) kohdalla. Halkomisten seurauksena muodostui Kalistajan kylä, jossa 1770 oli 3 taloa, 1835 9
taloa ja 1860 jopa 12 taloa. Taloja olivat mm.: Rintakalistaja (kantatila), Latvakalistaja, Ylikalistaja (Mikkikalistaja, Autiokalistaja) ja Alakalistaja (Naapuri). Talot eivät kaikki sijainneet talotontilla, vaan laajemmalla alueella niiden ympäristössä. Lisäksi Kalistajien mailla oli ainakin yksi 1700-luvulla perustettu sotilastorppa, Ala-Autio sekä yhteensä 17 1700- luvun lopun ja 1800-luvun aikana perustettua torppaa. Talotontit ovat sijainneet 1700-
luvun kartoilla tiiviisti yhdessä. Molemmat talotontit käsittänyt alue on nykyisin pääosin asuinkäytössä. Alueen pohjoisosassa on Alakalistajan 1800-luvun lopulla rakennettu, nykyisin asumaton päärakennus sekä 1800-luvun hirsinen puorirakennus. Eteläosassa on Latvakalistajan päärakennus, jonka vanhin osa on ilmeisesti peräisin 1700-luvulta, laajennus ja korotus on tehty 1800- luvulla. Lisäksi pihapiiriin kuluu päärakennusta vastapäätä oleva aitta ja joen puoleisella sivulla oleva entinen talli- ja liiverirakennus. Tallin takana on ollut hirsirunkoinen navetta, jokirannassa maakuoppa ja Kalistajantien varrella pellolla riihi-luuva-lato. Jokirantaan laskee rakennusten takaa loivahko rantaniitty. Piha-alueet vaikuttavat muokkaamattomalta, samoin rantaniitty. Viljellyt pellot ympäröivät maisemallisesti erittäin merkittävää rakennusryhmää. Alue on ollut asuttuna 1500-luvulta nykypäiviin.
Talotontin alue on pääosin käytössä asuttuna pihapiirinä. Talotontin alueella ei havaittu maan pinnalle erottuvia entisten rakennusten jäännöksiä. Entisten rakennusten jäännökset ja kulttuurikerrokset ovat saattaneet osin tuhoutuneet pihapiirin käytön seurauksena.
Talotonttia ympäröivä kulttuurimaisema on säilynyt pääosin ennallaan vuosisatojen saatossa, historiallisen maiseman ja maankäytön elementit sekä kylätontin suhde vanhoihin elinkeinoihin ja kulkureitteihin ovat edelleen hyvin tunnistettavissa. |
tillbaka
Nurmo, Inventointi 2010 Timo Jussila
