Haaviston kylä mainitaan arkistolähteissä 1400-luvun alkupuolelta lähtien, ja vanhimman (1540) maakirjan mukaan siihen kuului viisi taloa. 1650-luvun kartan mukaan kylän taloja on sijainnut historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Huittinen-Ulvila ja -Turku) molemmin puolin. Sama tilanne on mm. Kuninkaan kartastossa ja Kuninkaan tiekartastossa. Kylätontin lisäksi kohteeseen kuuluu historiallisista kartoista paikannetut sotilastorpan ja kahden mäkituvan paikat historiallisen Laidetien, nykyisen Haavistontien pohjoispuolella. Isojakokartan (1768-1774) perusteella maantien eteläpuolella on sijainnut kaksi taloa ja tien pohjoispuolella sotilastorppa sekä kaksi mäkitupaa.
Asuinpaikka on autioitunut. Muinaisjäännösrajaus käsittää talojen tontit tien eteläpuolella ja torppa-/mäkitupa-alueen kalliopohjaisen mäen etelärinteellä tien pohjoispuolella. Eteläisten talotonttien etelälaidalla on kulkenut 1890-luvulta lähtien vanha Tampere-Pori-junarata, jota on myöhemmin oikaistu eli siirretty pohjoisemmaksi, nykyiselle linjalle (ks. kohde Haavisto Harjuniitty).
Lehtipuumetsää kasvavassa asuinpaikan eteläosassa on todettu moniosaisen, todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan rakennuskokonaisuuden kiviperustukset, joissa myös hyvin vanhaa betonia on jonkin verran mukana, ja niiden pohjoispuolella, tien reunassa kivirampin jäännös sekä idempänä reunoiltaan kivetty kuoppa (kellarin jäännös?). Muuten alue on melko tasaista, maaperä hietaa/hiesua, pintamaakerros hyvin tummaa.
Tien pohjoispuolella, vanhalla torppa- ja mäkitupa-alueella on v. 2021 tarkastuksessa havaittu toistakymmentä kivi- ja maarakennetta, mm. muutama rakennuksen pohja ja kolme uunin rauniota. Rakenteet ovat pääosin kasvillisuuden peitossa. Alueelle, heti tien pohjoispuolelle, on merkitty Heikkilän talo v. 1903 pitäjänkartassa. Talon muuttoon tien eteläpuolelta vaikutti todennäköisesti rautatien rakentaminen 1800-luvun lopulla. Vanhojen peruskarttojen mukaan alueella on ollut vielä 1970-luvun alussa rakennuksia. Osa alueella havaituista jäännöksistä liittyykin ilmeisesti niihin. Joukossa on kuitenkin myös rakenteita, jotka ovat todennäköisesti vanhempia. Tien pohjoispuoleisen, ketomaisen alueen kokonaisuutta voi luonnehtia arkeologisesti hyvin säilyneeksi ja edustavaksi. Isojakokartan ja topografian perusteella voidaan myös pitää mahdollisena, että kyseessä olisi Haaviston kylän sarkajaon aikainen (keskiaikainen) tonttimaa; asian varmistaminen vaatisi tarkempia kenttätutkimuksia. |
tillbaka
MV/203/05.04.01.00/2019 NOKIA, Harjuniityn seisake osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018. Tutkimusraportti.
