Vanhin tunnettu maininta Kaukalammin kylästä on jo vuodelta 1458, jolloin on annettu tuomio sen rajoista Mäntsälän ja Sälinkään kyliä vastaan. Hämeen vanhimmassa maakirjassa vuodelta 1539 Kaukalampi mainitaan 6-taloisena kylänä, jonka isännät ovat Lauri Pekanpoika, Maunu Olavinpoika, Jaakko Olavinpoika, Olavi Laurinpoika, Antti Olavinpoika ja Pekka Jussinpoika.
Vuoden 1786 isojakokartalla Kaukalammin keskuskylä on sarkajakoisine rintapeltoineen Kaukalammin länsirannalla nykyisen koulun ympäristössä ja siitä etelään kylätien varrella. Huikkolan tila on merkitty erikseen Mäntsälänjoen itärannalle nykyiselle paikalleen. Kuten Hautjärvelläkin myös Kaukalammella torppia ei ole merkitty juurikaan karttaan. Erikseen lännessä ollut Heinojan torppa on piirretty karttaan, mutta Hautjärvelle johtavan tien varrella esim. Kuninkaan kartastoon merkityt kaksi torppaa ovat jääneet isojakokarttaan piirtämättä mutta peltokuvioiden väleissä on sopivia asuinrakennusten paikkoja. Pitäjän-kartalla näitä torppia ei jälleen ole, mutta Kalmbergin ja Senaatin kartastoissa ne puolestaan ovat piirrettynä. Senaatin kartastoon Kaukalammin kylälle on merkitty tuulimyllyn paikka. Pitäjänkartalla puolestaan on merkitty mylly Heikinarolta Kaukalampeen laskevassa ojassa. Kaukalammilla on kartan mukaan myös postikonttori. Isojakokartalla, pitäjänkartalla ja Kalmbergin kartalla on mylly myös Etolan/Mäkelän länsi-puolelta Mäntsälänjokeen laskevassa joessa, paikassa jonka nimikin on Myllypelto.
Kaukalammin vanhin asutus on ilmeisesti nykyisen kylän kohdalla Kaukalammin länsipuolella kulkevan tien varressa. Lisäksi Huikkolan talo on vanhalla paikalla. Ainakin 1700-luvulle periytyviä torpanpaikkoja ovat kylällä karttojen perusteella ainakin Heinoja ja Hautjärven tien varrella olleet kaksi torppaa. Mäkelän/Etolan kohdalla on luultavasti ollut lampuotitila ja torppa jo viimeistään 1740-luvulla vaikka sitä ei vuo-den 1786 karttaan olekaan piirretty. Vastaavasti tilattomien asumusten ja torppien paikkoja voi hyvin olla sekä kylän liepeillä että kauempana peltojen reunoilla. Esimerkiksi Yli-Sipilän mäellä on nykyäänkin runsas määrä pikkumökkejä, joilla voi olla vuosisataiset juuret.
Skapat: 17.2.2017 Senaste förändring: 5.12.2017
Undersökningar
Petro Pesonen inventering 2016
Anmärkningar: Pesonen, Petro 2017. Mäntsälä Saari, Kaukalampi, Levanto ja Hautjärvi. Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 30.10.-1.11., 22.11. ja 29.11.2016.
Skapat: 17.2.2017 Senaste förändring: 14.12.2017
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Saaren osayleiskaava-alue, Inventointi 2016 Petro Pesonen
