Saari mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1539 maakirjassa, jolloin sen nimenä on Rautasaari ja se kuului Tennilän pitäjään. Vuonna 1539 kylässä oli vain kaksi isäntää: Mikko Olavinpoika ja Hemmi Olavinpoika. Tilat jakautuivat kahtia ajan mittaan, mutta 1500-luvun sotavuodet tuottivat ongelmia. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kylässä oli neljä taloa. Vuoden 1607 maakirjassa kylän kolmesta tilasta kaikki olivat olleet autiona jo useita vuosia. 1620-luvulta lähtien tilojen verot määrättiin armeijan alipäällystön palkkoihin. Yrjö Heikinpojan tilasta tuli ratsutila ja kahdesta muusta talosta tuli ratsutilan aputiloja. Saaren kantatilat ovat Perhe (myöhempi ratsutila ja kartano), siihen liitetty Mattila sekä aputiloiksi määrätyt Yllyllä ja Sihvola. Ratsutilan omistaja osti Yllyllän pian itselleen mutta Sihvola jäi sukuoikeustilaksi. Vuonna 1680 Saaren ratsutilan maat ja mannut todettiin heikkotuottoisiksi ja itse kylänkin sanottiin tuhoutuneen jokin vuosi sitten tulipalossa. Saaren ratsutilaa alettiin 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa kutsua Saaren kartanoksi, kun sen omistajiksi tuli säätyläisiä.
Isojako toimitettiin Saaren kylässä vuonna 1786. Kylän liikamaille muodostettiin Jerusalem-niminen uudistila. Juho Sihvola määrättiin muuttamaan pois kantakylästä, koska hänen tonttinsa oli hyvin vesiperäinen. Vuonna 1809 Saaren kylässä oli viisi tilaa ja 11 torppaa. Itsenäiset tilat olivat Sihvola (Juho Sihvola), Sipilä (2 tilallista ja 1 torppa), Jerusalem (1 tilallinen). Saaren ratsutilalla oli 10 torpparia.
Saarella toimi Saaren Tulitikkutehdas vuosina 1905-1935 ja Saaren kartanolle perustettiin myös tiilitehdas vuonna 1917.
Vanhoista kartoista Kuninkaankartastolla Saaren kylä on merkitty tiiviihkönä talokeskittymänä Saaren kartanon kohdalle. Vuoden 1786 isojakokartalla Saaren kylän tilat on merkitty vanhan maantien risteyksen ympärille ja toisaalta Saarenjokeen laskevan pienen ojan itäpuolelle, jossa on nykyään ammattioppilaitoksen rakennuksia. Jerusalemin uudistilan maat on merkitty Vähä-Matjärven ympäristöön, mutta itse tilan paikkaa ei ole piirretty. Senaatin kartastosta Jerusalem kuitenkin löytyy Niemenkylästä, nähtävästi myöhemmän Niemelän tilan paikalla. Kalmbergin kartastossa myös Niemenkylän Löfkulla ja Stenbacka on merkitty taloiksi. Sihvolasta on kartta vuodelta 1910, jossa se on siirretty nykyiselle paikalleen Pohjoisen Pikatien varteen etelämmäs keskuskylästä.
Saaren vanhin asutus on kartanon ydinalueella olevalla mäellä sekä siitä länteen olevalla rinteellä, jossa on nykyään ammattioppilaitoksen rakennuksia. Saarella ei ole ollut useita torppia ja nähtävästi myöskään vanhempaa syrjäasutusta ei ole juuri ollut keskuskylän ulkopuolella. Kartanonmäen eteläpuoli ja joen rannalla olevat alueet ovat rakentamattomia ja siellä saattaa olla säilyneenä vanhan kylän kulttuurikerrosta ja rakenteita
Skapat: 17.2.2017 Senaste förändring: 1.12.2017
Undersökningar
Petro Pesonen inventering 2016
Anmärkningar: Pesonen, Petro 2017. Mäntsälä Saari, Kaukalampi, Levanto ja Hautjärvi. Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 30.10.-1.11., 22.11. ja 29.11.2016.
Skapat: 17.2.2017 Senaste förändring: 14.12.2017
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Saaren osayleiskaava-alue, Inventointi 2016 Petro Pesonen
