Vuoden 1834 historiallisen yhdistelmäkartan perusteella paikalla on ollut keskiajalta tunnetun Biskopsön kylän ,eteläisin, Södergårdin tila useine rakennuksineen. Södergårdin tila lienee muuttanut isojaon myötä huomattavasti etelämmäs nykyiselle paikalleen, jolloin vanha tontti on jäänyt autioksi. Tontilta paikannettiin kaksi kivistä rakennuksen perustusta ja kivikellari. Inventointihavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että tonttimaa on säilynyt koskemattomana muuton jälkeen, joten kyseessä on Södergårdin tilan osalta autioitunut historiallinen kylätontti.
Kellarin jäännös on tontilla havaituista rakenteista näkyvin. Se sijaitsee pusikossa tiestä noin viisi metriä pohjoiseen. Katostaan romahtaneen kivikellarin oviaukko on
etelään eli tielle ja rantaan päin. Kellarin ulkomitat ovat noin 4 x 5 metriä ja sisätilat
arviolta noin 2 x 3 metriä. Kellari on tehty lohkokivistä ja on ollut vankkarakenteinen.
Kiviperustus 1 sijaitsee tontin yläosassa kalliolla, puiden ja pensaiden alla. Kyseessä
on matala, maatäytteinen kiviperustus, jonka mitat ovat 3 x 6 metriä. Perustuksen
suunta on kaakko-luode. Perustuksen ylä- eli luoteispäässä on koko perustuksen levyinen tulisija (2 x 3 metriä), joka on noin 0,4 metrin korkuinen. Sen pohja on ladottu isoista laakakivistä. Tulisijassa näkyy myös pieniä tiilenmuruja.
Kiviperustus 2 sijaitsee tonttiin nähden keskeisellä paikalla, josta on hyvä näkymä
myös merelle. Kyseessä on noin 5 x 13 metrisen tulisijallisen rakennuksen jäännös,
joka sijaitsee tiestä noin 15 metriä ylärinteeseen eli pohjoiseen. Perustuksen suunta
on suunnilleen lounas-koillinen. Tulisijan perustus on koillispäässä. Luonnonkivistä tehdyn tulisijan jäännös on kooltaan 2 x 2,4 metriä, korkeudeltaan metrin ja muodoltaan neliskanttinen. Se on suureksi osaksi sammalen peittämä. Sammalen alla on havaittavissa tiilenmuruja. Kiviperustus 2 jakaantuu kahteen osaan. Koillispäässä tulisijan yhteydessä on noin 5 x 5 metrinen yhtenäinen peruskiveys, jonka korkeus vaihtelee rinteen mukaan 0,5-0,8 metrin välillä ja leveys puolen-metrin välillä. Lounaispäässä peruskiveys (noin 5 x 8 metriä) on harvempaa ja sitä on oikeastaan vain nurkkien ja päädyn alueella sekä perustuksen sisäosassa. Maa viettää tällä kohtaa alemmas, joten rakennus lienee ollut lattiastaan irti maasta (yksittäisten kivien varassa). Kyseessä lienee päärakennuksen jäännös. |