Kulturmiljöns tjänsteportal


	ARKEOLOGISKA OBJEKT

	fast fornlämning
	möjlig fornlämning
	övrigt kulturarvsobjekt
	observationsobjekt
	fyndplats
	naturformation
	borttagen fast fornlämning (ej fredad)
	övrigt objekt

	kommun



	gammal kommun


	landskap


	typ

	typens specifierare


	datering


	undervattensobjekt


	objektnamn


	objekt-id






	objekt enligt landskap
	objekt enligt ansvarsmuseum
	objekt enligt NTM-central


Ikalis
fast fornlämning
Wehuvarpeen kestikievari	1000031194

Typ:	arbets- och tillverkningsplatser gästgiverier
Typ:	boplatser byplatser
Datering:	historisk
Övriga namn:	Varppeen kievari
Förklaring till geografisk data:	Maanmittauslaitoksen Karttapaikka (kohteen arvioitu keskikoordinaatti)

tillbaka

Koordinater

Beskrivning

Wehuvarpeen kestikievarin paikka sijaitsee Ikaalisissa Vehuvarpeesta 1,8 km koilliseen ja Ikaalisten kirkosta 12 km länsilounaaseen tien vieressä Varppeen tilan eteläpuolella. Kohde on pellon länsipuolella oleva, heinää kasvava ja pääosin kyntämätön alue. Maanmittauslaitoksen sähköisessä kartassa paikalla on merkintä Muinaismuistoalue. Kohde sijaitsee historiallisen Kyrönkankaantien varrella. Jo keskiajalta periytyvä tie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1459. Wehuvarpeen tila mainitaan arkistolähteissä 1550-luvulta lähtien: ensin Kilvakkalan kylän ulkopalstana ja 1560-luvulta alkaen omana kylänään. Kestikievari on perustettu todennäköisesti 1700-luvulla. Kestikievarin alue on ollut vuoroin asuttu ja vuoroin autioitunut. Asutusta on ollut ilmeisesti ainakin 1500-luvulla ja 1600-luvun lopulta 1800-luvulle. 1900-luvun aikana asutus näyttää painottuneen tien pohjoispuolelle ja kestikievarin pihapiiri tien eteläpuolella on autioitunut.

Inventoinnissa (2020) paikalla todettiin usean rakennuksen jäännöksiä ja mm. kolme tulisijan rauniota. Lisäksi on löytynyt suurista luonnonkivistä rakennetun kaivon tai kivetyn lähteen jäännös, jonka halkaisija on n. 3 m. Kivirakenteen keskellä on veden täyttämä aukko, joka ulottuu vähintään 1,5 m syvyyteen.

Tie on kulkenut Vatulan etelänpuolella Vatulan harjua pitkin ja sen jälkeen nykyisen Varppeen tienovilta kohti Jämijärveä. 1700-luvulla tien linjausta on hieman muutettu. Tällöin kievari on ilmeisesti siirtynyt Soinin kestikievaritalosta Vehuvarpeeseen. Nykykartoilla oleva Vehuvarpe -nimi on liittynyt aiemmin koillisempaan, nykyiseen Varppen seutuun. Wehuvarpeen kestikievari on siten 1700-luvulla todennäköisesti syntynyt. Se on tuhoutunut osittain 1808-luvun alussa, mutta rakennettu uudestaan 1809.

Kirjallisissa lähteissä on maininta, että paikka olisi ollut autio 1600-luvun lopulla, jolloin se on otettu uudestaan käyttöön. Ikaalisten syyskäräjillä vuonna 1670 renki Lars Eerikinpoika ilmoitti, että aikoo ottaa käyttöönsä Vähävarven tilan, joka on ollut autiona Nuijasodan lopusta lähtien vuodesta 1597.

Kohteessa sijaitsee maakunnallisesti arvokas (M+) perinnebiotooppi Varppeen kievarin keto. Se on inventoitu osana Pirkanmaan perinnemaisemien inventointia 1990-luvulla. Inventointitietojen mukaan kohde on edustava ja siellä on jänöapilaa. Inventoinnin tietojen mukaan perinnebiotoopin alue on entinen Varppeen kestikievarin piha. Kohde on ollut laitumena 1900-luvulla. Muinaisjäännösalue käsittää koko perinnebiotoopin alueen.

Skapat: 17.8.2017 Senaste förändring: 21.1.2022

Undersökningar

Länkar till Museiverkets övriga material

kopiera länken till denna sida:

fraga om eller ge respons pa objektets information

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

ARKEOLOGISKA OBJEKT

Wehuvarpeen kestikievari