Tervikin asema yhtenä Pernajan pitäjän neljänneskunnan nimikkokylänä sekä sen suomenkielinen nimi saattavat viitata sen kuuluvan alueen vanhimpiin kyliin. Tervejoche eli Tervajoki ilmestyy lähteisiin vuonna 1421, kun paikalla pidettiin käräjät. Tervikin kylässä oli vuonna 1543 kuusi talonpoikaa, jotka maksoivat yhteensä kuusi veromarkkaa. Vuonna 1547 kylään laskettiin Tervikin neljänneskuntaan kuudelle tilalle viisi veromarkkaa ja Idlaxin neljänneskuntaan kahdelle tilalle veromarkka.
Tervikin vanhin kartta on vuodelta 1694. Kylän keskustontille on merkitty kahdeksan taloa. Erillään siitä ovat kartano, torppa ja Sunden-niminen talo. Kartalta puuttuu kaksi tuon aikaista torppaa tai tilaa. Timothy Winterin vuonna 1767 laatimalla Tervikin isojakokartalla on kantatilojen lisäksi 17 torppaa (Bäckas, Samels, Krogars, Storjontas, Lilljontas, Förars, Nybondas, Krabbas, Lerbäckas, Skarask, Backas, Snickars, Skomars, Ollas, Wäfwars, Smeds, Malmas).
Vuoden 1767 isojakokartalle merkityn Snickarsin torpan paikka on nykyään autiona. Alueella on useita rakennuksen pohjia. Torpan viereisessä koskipaikassa on myllyn ja sillan jäännöksiä. Vastarannalla on Backasin torppa ja historiallinen tie, joka näkyy penkereenä ja solatienä. Isojakokartalle ei ole merkitty myllyä, mutta sen olemassa olosta kertoo pellon nimi Qvarn åker. Vuoden 1694 kartan selostuksen mukaan kylässä ei ole myllyä. Myllyä ja torppaa ei ole merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjän karttaan. Vuoden 1873 mittauksiin perustuvalla senaatinkartalla on torppa, mutta ei myllyä. |
tillbaka
