Syyskuun alussa 2017 tehdyssä tarkastuksessa todettiin yhtenäisen, pääosin suurista, jopa noin 2-metrisistä kivijärkäleistä, mutta myös pienemmistä kivistä muodostuva varsin säännöllisen soikean muotoinen kehävalli. Myös vallien korkeus on varsin yhtenäinen. Rakenteen pituus on noin 40 m, leveys runsas 15 - vajaa 20 m ja vallien korkeus sisäpuolelta mittaustavasta riippuen noin 1,5-2 m, ulkopuolelta tätä enemmän ja erityisesti koillispään jyrkkään rinteeseen rajautuvasta vallista yli 5 m. Muodostuman pituussuunta on lounaasta koilliseen. Sisäosa on pääosin tasaista ja kivetöntä, koillisosassa on hieman epämääräisesti sisäosan poikittain kulkeva heikko kivivalli , muodostaen kuin erillisen pienemmän tilan. Kivettömälle sisäosalle tehtiin kaikkiaan kuusi koepistoa, joissa ei todettu kulttuurikerrosta eikä löytöjä. Maaperä on hienoa hiekkaa, jossa normaali podsolimaannos, yleensä noin 5 cm ja sen alla rikastumiskerrosta 10-15 cm ja alla sora.
Kivivalli erottuu laserkeilauksessa erittäin selvänä ja säännöllisenä muodostumana. Myös luonnossa se on vaikuttava ja yllättävä luonnonmonumentti, jonka pystyy havaitsemaan vasta sen valleille noustuaan. Kohteella voi arvioida olevan erityistä nähtävyysarvoa sellaisenaan, ilman kulttuurisia ulottuvuuksiakin.
Rakenne muistuttaa ihmisen muokkaamia jätinkirkkoja, mutta porttiaukot tästä puuttuvat ja vallin peruskivet muodostavat kivet ovat ihmisen liikuttamattomia järkäleitä. Sisäosa on suojainen ja kohteen sijainti sellaisessa paikalassa ja korkeudessa, että sen voisi ajatella tulleen hyödynnetyksi vapauduttuaan veden alta keskisellä kivikaudella. Tälle teorialle ei kuitenkaan saatu vahvistusta vuoden 2017 tarkastuksessa.
Myös kivivallin koillispuoleiseen alanteeseen on muodostunut heikosti samantapaista mutta epämääräistä kivirakennetta. Luoteen suunnalla on rakka- ym. kivikkokuoppia (ks. kohde Varevaara pohjoinen). |
tillbaka
Koordinater