Noin 2,5 x 2 m laajuinen rajamerkki koostuu pienempien, kasvillisuuden peittämien kivien lisäksi useasta suuresta, litteähköstä kivestä (todennäköisesti liusketta), joista osa on vielä pystyssä tai kallistuneena. Kyseessä on mahdollisesti alun perin keskuskivestä ja neljästä kulmakivestä koostunut rajapyykki. Suurin, näkyvissä olevalta osaltaan n. 1,1 x 0,5 x 0,3 m kokoinen kivi sijaitsee jäännöksen itäosassa ja on hieman kallistunut kaakkoon. Sen SW-sivun yläosaan on todennäköisesti myöhemmin hakattu numero "13". Muut isot kivet ovat kooltaan n. 50-70 cm (suurin mitta). Niistä kaksi suurinta rakenteen S-osassa ovat W-E-suuntaisia ja kaksi muuta, rakenteen N-osassa, suunnilleen N-S-suuntaisia. Näkyvissä/pystyssä olevissa suurissa kivissä on vain vähän jäkälää; muuten rakenteen jäännöksen pinta on karikkeen peitossa ja kasvaa mustikkaa. Keskiosan korkeus on n. 0,5 m ympäröivän maanpinnan yläpuolella.
Rajapyykki on merkitty a-kirjaimella Daniel Hallin v. 1768 laatimaan Nuolialan, Partolan ja Haikan tiluskarttaan. Rajamerkki sijaitsee rajalla, joka on erottanut mahdollisesti jo 1500-luvun lopulla Nuolialan kylän tilukset ("bohl ägor" rajan pohjoispuolella) kolmen kylän - Nuolialan, Partolan ja Haikan - takamaiden jakokunnan yhteisistä takamaaomistuksista. Rajaa ei ole merkitty enää myöhempiin karttoihin. Rajapyykistä luoteeseen ja etelään lähteneet tilusrajat esiintyvät vielä v. 1933 pitäjänkartassa, mutta vanhimmassa peruskartassa (1953, kartoitus 1949-50) se esiintyvät enää vain metsälinjana. |