Alue on tarkemmin kartoittamatta.
1500-luvulta lähtien Utran koskissa on ollut kalastamoja. Vuosina 1754-56 kalastamojen uudistuksen yhteydessä kaikkiin viiteen salmeen rakennettiin padot sekä mantereesta Saunasaareen silta. 1700-lopulla perustettiin ensimmäinen saha, mahdollisesti koko Pohjois-Karjalan ensimmäinen. Kosken paartaalla oli myös tuulimylly. 1833 Arppe rakennutti Sahasalmeen uittokavavan. Utran kanava oli Suomen toinen sulkukanava. 1860-luvulla perustettiin jälleen saha. Avokanava rakennettiin 1847-53 välisenä aikana olemassa olevan venekanavan paikalle.
Sahan työväestön asumuksia on ollut Utransaaressa.
1910 tienoilla mantereen sahan paikalle rakennettiin yksiraaminen vesisaha, höyläämö ja mylly. Näiden toiminta jatkui 1950-luvun alkuun. Rakennukset purettiin sittemmin.
Saaren sahan paikalle rakennettii 1914-15 niputuslaitoksen kouru, jota käytettiin 1950-luvulle.
1951 valmistui Utran kanavan laajennus.
Skapat: 21.5.2018 Senaste förändring: 30.10.2023
Undersökningar
Päivi Kankkunen/Museovirasto besiktning 2015
Skapat: 21.5.2018
Erkki Härö/Museovirasto besiktning 1978
Skapat: 24.4.2020 Senaste förändring: 24.4.2020
Timo Kantonen/Museovirasto inventering 1996
Skapat: 24.4.2020
Minna Lönnqvist/Museovirasto besiktning 1999
Skapat: 24.4.2020 Senaste förändring: 24.4.2020
Päivi Kankkunen/Museovirasto besiktning 2020
Anmärkningar: Liittyy Vark-hankkeeseen, kertomus tekeillä.
Skapat: 23.9.2020
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.