Jussila & al 2017:
Vuoden 1702 kartalla paikalla on talo A, 1767 kartalla taloa ei ole merkitty mutta samoilla kohdin - karkeasti - on merkitty ulkorakennus. Pitäjänkartalla 1842 paikka on tyhjä. Senaatinkartalla v. 1872 paikka on tyhjä mutta tien eteläpuolella on taloja. Paikannus on hieman epätarkka. Kyseessä saattaa olla varhain autioitunut tonttimaa. Vaikka paikkaa ei ole tarkastettu. Pidetään alustavasti muinaisjäännöksenä.
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Rådkilantien pohjois- ja lounaispuolella peltosaarekkeella ja osin pellolla. Pellon ja tien välissä on nurmialueella kalliokumpare, jossa kivirakenne. Kalliosaarekkeella kasvaa ruohoa, yksi kuusi ja pensas. Muuten avonaista.
Kalliosaarekkeen eteläreunassa on kiviröykkiö, josta lähtee kivirivit pohjoiseen ja luoteeseen. Kiviröykkiön halkaisija on 4,40 m. Pohjoiseen menevä rivi muodostuu isoista yksittäisistä kivistä, joista kahdessa on rautalenkit. Kiviröykkiön ja kivirivien kivet ovat erikokoisia, isoin kivi on 1,30 m x 1,45 m. Rakenteen koko pituus on kaakko-luode-suunnassa 9 metriä ja leveys koillis-lounas-suunnassa 7,40 m. Kairalla maaperä on multaa, jonka seassa aavistus tiiltä. Ympäröivään kallioon oli kiinnitetty ainakin 5 rautalenkkiä. Paikka on aivan Porkkalan vuokra-alueen länsirajan vieressä, ja sitä on ilmeisesti käytetty parenteesin aikana jonkinlaisen maston tai vastaavan pystyttämiseen ja tukemiseen rautalenkkien ja -vaijereiden avulla. Kiviä on siis mahdollisesti ainakin osittain siirretty. Kivirakenne on todennäköisesti alun perin ollut vanhassa pitäjänkartassa näkyvän rakenteen perusta.
Ympäröivä pelto pintapoimittiin laajalta alueelta. Siitä tuli vähän historiallisen ajan löytöjä ja kauempaa luoteesta tuli kolme hyvää kvartsi-iskosta. Kokonaisuudessaan pelto oli varsin
puhdas. Myös pellon keskellä olevat kaksi peltosaareketta käveltiin läpi ja havainnoitiin.
Molemmista löytyi matalia ja hajanaisia kivikasoja, jotka tulkittiin pellolta pois heitetyiksi kiviksi.
Edustavimmat historiallisen ajan löydöt poimittiin pellosta pohjoisemman peltosaarekkeen
luoteispuolelta, mutta sielläkin löytöjen määrä oli vähäinen. Noin 300 metriä kivirakenteesta luoteeseen pellossa näytti kauempaa katsottuna olevan selkeästi ympäröivää aluetta tummempaa maata. Alueelta ei kuitenkaan pintapoiminnassa löytynyt yhtään löytöä. Alueelta ei kivirakenteen lisäksi löytynyt selkeitä merkkejä säilyneestä kylätontista tai kiinteästä muinaisjäännöksestä. Aivan rakenteen ympärillä oleva osuus pellosta kasvoi nurmea eikä sitä pystytty pintapoimimaan. Kairalla koitettaessa maa oli kovaa savea, eikä siinä päästy juuri pintaa syvemmälle. |