Kohteessa on kaksi vierekkäistä, lähes toisissaan kiinni olevaa painannetta. Niistä läntisempi on soikea, etelä-pohjoissuuntainen ja mitoiltaan 5 x 5 x 0,6 m. Sitä ympäröi heikosti
erottuva valli. Itäisempi on edellisen koillispuolella ja on L-muotoinen, kaakko-luodesuuntainen kuoppa,jonka mitat ovat 3,5 x 4,5 x 0,5 m. Kuopan "sakaroiden" leveys on noin 1,5 m. Soikean painanteen kaakkoiskulmaan, heikon vallin kohdalle, tehdystä kairauksesta paljastui kaksoismaannos, alempi huuhtoumiskerros oli 15 cm:n syvyydellä. Kuopan keskelle tehdyistä kolmesta kairauksesta paljastui kaikista ohut sammalen alainen huuhtoutumiskerros sekä likamaakerros noin 25-35 cm: n syvyydeltä, minkä vuoksi kuopan keskelle tehtiin vielä koepisto.
Maakerrokset koepistossa olivat seuraavat: 0-10 cm sammal/turve, 10-12 cm huuhtoumiskerros, 12-60 cm:n syvyydellä oli likamaata, jossa oli nokimaanauhoja 15, 25 ja 40 cm:n syvyydellä. 60 cm:n alapuolella oli karkea hiekka. Syvemmälle ei kaivettu. Koepistosta ei tullut löytöjä.
Toinen koepisto tehtiin soikean painanteen koillispuolisen kuopan pohjalle. Maakerrokset koepistossa olivat seuraavat: 0-20 cm sammal/turve, 20-23 cm huuhtoumiskerros, 23-26 cm nokimaa, 26-30 cm ruskeahiekka. Syvemmälle ei kaivettu. Koepistosta ei tullut löytöjä.
Kohteen tulkinta on epävarma, mutta isompi painanne vaikuttaa lähinnä asuinpainanteelta. Sen pohjalletehty koepisto osoittaa, että huuhtoumiskerroksen alla on noin 55 cm:n vahvuinen kulttuurikerros, mistäon osoituksena likamaa ja nokimaakerrokset Painanteen kaakkoiskulmaan tehty koepisto osoittaa, että painanteesta on aikanaan siirretty maata reunoille, mikä näkyy koepistossa havaittuna kahtena huuhtoumiskerroksena, eli painannetta ympäröi valli, joka erottuu heikosti myös maan päällä. Kokonsa, muotonsa ja rakenteensa puolesta painanne vastaa esim. kivikaudelta tunnettuja asuinpainanteita.
L-muotoinen kuoppa saattaa liittyä soikeaan painanteeseen. Mikäli soikea painanne on asuinpainanne,voisi L-kuoppa olla esim. painanteen uloskäyntiin liittyvän rakenteen jäänne, joka olisi luontevasti ollut rannasta nähden suojan puolella.
Löytöjen puuttuessa kohteen tarkempi ajoitus ja luonne jää avoimeksi. Kohde sijaitsee noin 170 metrin korkeudella eli noin 17 metriä korkeammalla kuin alueen vanhin ennestään tunnettu kivikautinen asuinpainanne Karvian Pantissa. Alueen topografia kuitenkin mahdollistaa sen, että kyseessä voiperiaatteessa olla minkä aikainen kohde hyvänsä kivikauden ja historiallisen ajan väliltä.
Kyrönkankaantie kulkee kohteen vieritse n. 15 m itäpuolella ja eteläpuolellla on kansllispuiston opastalu sekä parkkipaikka n. 30 m etäisyydellä. Kohde rajatutuu pistemäisenä Pitkäsalonmaa 2 alueen sisälle. Kohde on mielenkiintoinen ja vaatisi lisätutkimuksia. |
tillbaka
Koordinater