Kyseessä on hiekasta ja puusta rakennettu pato, joka on tehty Hietaluoman kapeaan kohtaan sen poikki etelä-pohjoissuuntaisesti. Padon mitat ovat 1,8-2,5 x 14 x 0,6 metriä (leveys x pituus x korkeus). Sekä pohjois- että etelätörmät ovat jyrkät ja molemmista on otettu hiekkaa rakenteeseen. Padon keskellä on puron kohdalla noin metrin leveä aukko, josta vesi pääsee virtaamaan. Aukon molemmat reunat on tuettu hirsikehikolla, joka on täytetty hiekalla. Kehikko on pahoin lahonnut.Padon sulkurakenne lienee ollut puinen, mutta se on hävinnyt. Mahdollisesti sulkuaukon päällä on ollut puinen kansi, mutta siitäkään ei ole mitään jäljellä.
Patorakenteen päällä kasvaa tiheä kuusi- ja mäntypusikko. Etelän puoleista vallia on alajuoksun puolelta tuettu hirsisalvoksen eteen lyödyillä pystylankuilla, jotka ovat pahoin lahonneet ja osin hävinneet kokonaan. Lautojen leveys on parhaiten säilyneistä päätellen vaihdellut 10-25 cm:n välillä, paksuus 2-3 cm:n välillä. Ne on aikanaan naulaamalla kiinnitetty hirsikehikkoon yläreunastaan, alapää näyttää isketyn maahan eli pohjaan. Pahoin ruostuneiden takarautaisten naulojen koko on noin 4 tuumaa. Naulat on isketty "sisältä päin", joten kehikko on rakennettu ensin ja sen jälkeen se on täytetty hiekalla.
Kohde on melko hyväkuntoinen.
Kyseessä lienee melkoisella varmuudella padon jäännös, joka aikanaan on tehty tulvaniityn
valmistamiseksi, sillä padon yläjuoksun puolella uoma levenee ja kasvaa erilaisia heiniä. Ainakaan tietävarten patoa ei ole tehty, sillä rantatörmät molemmin puolin ovat äkkijyrkät. Myöskään myllypato ei liene kysymyksessä, sillä mitään myllyrakenteita ei ollut havaittavissa, eikä em. törmien jyrkkyyskään soveltuisi myllyn tavaraliikenteeseen. Kyseessä lienee yli sata vuotta vanha padon jäännös, jonka hiekkavallien sisällä on suhteellisen kosteissa oloissa melko hyvin säilyneitä puurakenteita. Sen sijaan ilman kanssa kosketuksissa olevat puurakenteet lahoavat kaiken aikaa. Padon hiekkavalli tulee säilymään. |