Noin 80 metriä leveältä ja 140 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalla kartoitettiin yhteensä 13 kuoppaa, jotka muodostavat pussimaisen suljetun kuvion, jossa suuaukko on kaakkoon. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön. Joihinkin kuoppiin tehtiin myös kairaus maakerrosten selvittämiseksi.Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,2-1 ,8 m ja syvyys 0,2-0,5 m välillä. Viiden kuopan ympärillä on vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Noin puoleen kuopista tehtiin kairaus, jolloin havaittiin, että kuopissa on ohut noin 1-3 cm:n paksuinen huuhtoumiskerros. Muutamassa kuopassa oli likamaata ja hiiltä/nokimaata noin 30-40 cm:n syvyyteen, joissakin vaalean ja ruskean hiekan kerrokset vaihtelivat samalle syvyydelle. Useimmissa kuopissa maaperä pohjalla oli varsin löysää, jolloin kaira upposi lähes kahvaansa myöten maahan. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka näyttävät muodostavan sulkusysteemin kankaalle, joten kuopat lienevät keskenään saman ikäisiä. Alue on jäkäläpohjainen mäntykangas suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Kuoppien tarkempi ikä jää avoimeksi. |