Patamanevan luoteispään tuntumassa noin 25 metriä leveältä ja 60 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalta kartoitettiin yhteensä 4 kuoppaa.Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopanmuotoon ja ympäristöön. Kahteen kuoppaan tehtiin myös kairaus maakerrosten selvittämiseksi. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-2 m ja syvyys 0,3-0,4 m välillä. Kuoppien ympärillä ei ollut näkyviä valleja. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt, yksi on muodoltaan pyöristyneen neliskanttinen. Kairaushavaintojen mukaan kuopan nro 1 pohjalla on sammalen alla 2 cm:n paksuinen
huuhtoumiskerros, minkä alla on 45 cm:n syvyyteen ruskeaa hiekkaa. Syvemälle ei kairattu. Kuopan nro 4 pohjalla oli kairaushavaintojen mukaan seuraavat maakerroket: 0-10 cm sammal, 10-12 cm huuhtoumiskerros, 12-22 cm nokimaa, 22-23 cm huuhtoumiskerros II, 23-33 cm ruskea hiekka, 33-45 cmvaalea hiekka. Syvemmälle ei kairattu. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienee pyyntikuoppa-alue, jossa saattaa olla eri-ikäisiä pyyntikuoppia. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta laajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään
1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. |
tillbaka
Koordinater