Soinissa oli vuoden 1540 verokirjassa kaksi taloa. Nimistä päätellen Soinin ja Kierikan silloiset isännät olivat läheistä sukua keskenään. Hintun talon silloisena omistajana mainitaan Erik Kierikka ja Kaparin talon omistajana Nils Kierikka. Soinia ja Kierikkaa onkin kirjallisuudessa käsitelty myös yhtenä kokonaisuutena. Mahdollisesti jo keskiajalla syntynyt valtakunnallisesti merkittävä Hämenkankaan kangastie, joka muutettiin posti- ja ratsutieksi 1650-luvulla, on kulkenut vielä 1700-luvun alussa Soinin kautta.
Kylätontti sijaitsi vuoden 1785 isojakokartan perusteella Mertiöjärven ja Jämijärven vesistöjen välissä. Tuolloin tontilla oli vain yksi talo, Soini. Nykyinen Soinin tila on toiminnassa oleva maatila. Vanha tonttimaa on täysin uudempien rakennusten ja muokatun pihapiirin alla. Mitään erityisen säilynyttä aluetta ei voida erottaa. Soini on kuitenkin historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde.
Alueella voi olla säilynyt maanalaisia vanhempia rakenteita. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Vallitseva maankäyttö on edelleen sallittua, mutta maankäytön suunnittelussa on huomioitava alueen erityispiirteet.
Skapat: 10.10.2018
Undersökningar
Tiina Vasko/Satakunnan Museo inventering 2017
Skapat: 10.10.2018
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Jämijärvi. Rantaosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2017; Inventointi; 2017
