Kuhmon Nivakylässä sijaitsevassa Kaarneenkoskessa on möljänjäänteitä. Tie- ja vesirakennushallituksen vesitieosaston vuoden 1889 työehdotuskartan mukaan Kaarneekoskeen suunniteltiin rakennettavaksi möljä, ”hirsinen vetotie”, kosken pohjoislaidalle koko kosken pituudelta. Koskessa on jäänteitä möljistä.
Etelärannalla möljä erottui sillan itäpuolella selvimmin n. 20 metrin matkalla ja enimmillään 5 metrin leveydellä pääosin kookkaista kivistä koostuvana tasaisena ja koskelle päin kaltevana kiveyksenä ja muistuttaa niiltä osin pohjapadon kiveystäkin, lähempänä neulapatoa on epämääräistä isoa kivikkoa ja möljä on sieltä suureksi osaksi hävinnyt.
Etelärannan möljän pohjoispuolella on jäänteitä möljästä, Tie- ja vesirakennushallituksen vesitieosaston vuoden 1889 työehdotuskartassa sen kohdalle on merkitty suunniteltu hirsinen vetotie. Möljä erottui enimmillään n. 3 m leveänä sillan molemmin puolin n. 15-30 metrin matkalla ja siinä on säilynyt hirsiä ja betoniraudoituksia. Alkuperäisestä rakennetta on muutettu. Idässä möljä katkeaa ja loppuosa on hajonnut tai on epämääräinen. Myös lännempänä pohjoisrannalla rakenne on katkonainen ja epäselvempi, läntisintä osaa ei päästy tarkastamaan joen pohjoisrannalta, koska pääsy kalanviljelylaitoksen alueelle oli kielletty.
Myös joen etelärannalla möljän länsipää on hajonnut ja rakenne epäselvä. Möljiä on hyödynnetty myös uitoissa, uittokanava rakennettiin joen pohjoisrannalle vuonna 1948. Tietoa kosken elinkeinojen historiasta ja rakennushankkeista on esitetty paikalla olevissa opastauluissa. Historiatietoja saatiin myös paikallisilta asukkailta. Kuhmon historian mukaan Kaarneenkosken noususilta rakennettiin vuonna 1892 hätäaputöinä (Jorma Wilmi, Kuhmon historia. 2003, s. 254).
Skapat: 2.11.2018 Senaste förändring: 27.6.2019
Underobjekt
pohjoisrannan möljä
Typ: ej definierad
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 7132104 Ö: 621829
Beskrivning: Pohjoisrannalla on pätkä möljää. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohde on havaittu vastarannalta.
Skapat: 2.11.2018
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.