Bastvikin höyrysahan perusti 1876 helsinkiläiskauppias Sjöblom. Sahasta tuli pian Espoon tärkein teollisuuslaitos, joka tuotti 1000 standardia puutavaraa. Saha työllisti tällöin 18 henkeä. Vuonna 1901 toiminta loppui joksikin aikaa. Hieman myöhemmin silloinen omistaja, maanviljelijä Malm, myi sahan insinööri Uno Donnerille (omisti sahan ainakin jo 1904), joka jatkoi sahan toimintaa. Hieman ennen I maailmansotaa Bastvikin laitteisto siirrettiin Skogbyn sahalle Hankoniemelle ja rakennus purettiin. Elämää Bastvikin sahalla viime vuosisadan lopulla kuvaa Katri Bergholm seuraavasti; ”Bastvikissä oli 1883 suuri saha, minne isot laivat kaukaisten mertenkin takaa tulivat lastaamaan puutavaraa. Siellä oli suuret sillat niin että monta laivaa saattoi olla lastaamassa. Ne saapuivat tyhjinä Basvikiin tuotuaan siirtomaitten ja muuta välttämätöntä tavaraa Helsinkiin. Lopulta pohjalla oli vain lastina hienoa hiekkaa, joka kaadettiin rannalle. Sahan isännöitsijänä oli saksalaissyntyinen Hoffeldt”.
Vuosina 1904-1906 saha-alueella olivat seuraavat rakennukset: höyrysaha, mylly, konehuone ja pannuhuone piippuineen (kaikki kolme toisiinsa kiinni rakennettuina), kuivaamo, höyläämö, paja ja kaksi yksikerroksista työväenasuntoa. Piippu ja osa sekä höyläämöstä että kuivaamosta oli tiiltä, muut rakennukset olivat puuta. (Härö, 1991)
Rannassa on joitakin rakenteita, jotka voitaneen liittää höyrysahan toimintaan.
Sahasta on nyt näkyvissä vain vähäisiä raunioita (höyrypannujen- ja piippujen pohjia). (Härö, 1991)
Sahan laitteita myytiin 1912 (myynti-ilmoitus HBL 23.1.1912: en litet använd 30 (sågblads) dubbelram af Bolinders tillverkning i komplett skick med rails, vagnar, kroksågningsapparater till salu). |
tillbaka
Koordinater