Kyseessä on Kamali -nimisen vaaran luoteisrinne, jonka sivuitse kulkee talvitien pohja. Vaaran rinne on paikoin melko kivinen, mutta sisältää myös hiekkaisempia alueita. Pääpuulajina on mänty. Alueen maaperä on paljastunut talvitien pohjan teossa, minkä lisäksi vaaralle nousee metsätie, jonka syrjässä on laavupaikka. Vaaran luoteispäästä on korjattu puusto pois jokunen vuosi sitten ja alue on laikutettu.
Talvitien uralta löytyi yksi kvartsi-iskos, joka on mahdollinen kvartsiesineen, ehkä
nuolenkärjen katkelma. Kyseisellä kohdalla tieura oli tasattu kiviseen hiekkarinteeseen ja iskos oli tien pinnassa, noin kymmenen metriä tien korkeimmalta kohdalta pohjoiseen. Hieman ylempää, laavulle vievän tien varresta, löytyi toinen kvartsi-iskos kaatuneen männyn juurakosta. Siitä noin kymmenen metriä kaakkoon löytyi vielä kaksi kvartsi-iskosta hakkuuaukean pohjoisreunasta kahdesta vierekkäisestä laikusta. Laikut olivat jo melko lailla umpeen kasvaneet, joten havainto-olosuhteet eivät olleet kovin hyvät. Tarkastelin aluetta melko laajalti siellä missä laikutusta oli, mutten havainnut lisää löytöjä. Muualla maanpinta oli peitteinen, pois lukien tieurien pinnat ja jotkut harvat tuulenkaadot, jotka kaikki tarkastin.
Kohde rajautuu kvartsi-iskosten levinnän mukaisesti, mutta saattaa topografian
puolesta jatkua pohjoisen suuntaan hakkuualueen ulkopuolelle, jossa kasvaa metsää. |
tillbaka
Naamijoen valuma-alue, Inventointi 2017 Jouni Taivainen
