Nilsiän keskustan kaakkoispuolella, Pappilanjoen (ent.Kangasjoki) varrelle on merkitty kolme myllyä ns. Kuninkaan tiekartastoon v. 1790, joskin yleiskarttatasoisen kartan tarkkuuteen on syytä suhtautua pienellä varauksella. Isojakokartalla (1778) paikalla on kaksi myllyä. Pitäjänkartalla (1846) myllyjen kohta on suttuinen, mutta myllyjen kohdan länsirannalla vaikuttaisi olevan rakennus tai rakennuksia. Vanhalla peruskartalla (1973) paikalla ei enää ole rakennuksia.
Joen uoma paikalla on syvä, useamman metrin joen töyrään peltoja matalammalla. Joen länsirannalla, jokiuomaa korkeammalla terassilla, sijaitsee rakennuksen perustus kohdassa N 7007746 E 555642. Perustus on kooltaan noin 7x7 metriä. Siinä on havaittavissa noin 2,5 metriä leveä sortunut uunirakenne. Uunirakenteessa on havaittavissa sekä tummanruskeaa savitiiltä että Nilsiän liuskekiveä. Yksittäisiä tiilenkappaleita näkyi myös myllyuoman pohjalla.
Toinen rakennuksen perustus havaittiin uoman pohjalta, joen itärannalta (N 7007760 N 555673). Perustus on tehty lohkokivistä ja on kooltaan noin 5 x 5 m. Perustus on osin tuhoutunut, muutamassa kohdin kivikertoja on kaksi, suurimmassa osassa yksi.
Rakennusten perustusten lisäksi uoman rannoilla on säilynyt paikoin varsin näyttäviä lohkokivisiä myllypadon rakenteita. Pisin näistä sijoittuu uoman länsirannalle ja on pituudeltaan yli 20 m. Uomassa kiinni olevan päädyn korkeus tässä rakenteessa on hieman alle kaksi metriä. Joen uoma vaikuttaa peratulta rakenteiden kohtaa laajemmalta alueelta. Inventointihavaintojen perusteella rajattu muinaisjäännösalue pitää sisällään mainitut rakenteet ja peratulta vaikuttavan jokiuoman osuuden.
Rakenteiden ikää ei inventoinnin yhteydessä selvitetty karttatarkastelua enempää. Osassa lohkokiviä on näkyvissä rautapultteja, mikä viittaisi 1800-lukuun. Osa rakenteista voi olla silti tätä vanhempia.
Anmärkningar: Nilsiän keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2020.
Skapat: 16.2.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.