Soini
övrigt kulturarvsobjekt
Valkama	1000035480
Typ:	färdvägar     vägbottnar
Datering:	historisk
Övriga namn:	Puutie
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 6976931 Ö: 368427 YKJ N: 6979856 Ö: 3368545 ETRS89/WGS84 Lat: 62.89853096° Lon: 24.41090618° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 53.9119' Lon: 24° 24.6544' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 53' 54.7115" Lon: 24° 24' 39.2623"

Beskrivning

Kortejärven ja Limajärven välisellä noin 3 km leveällä kannaksella ollut puusta valmistettu sahapuiden vetämiseen tarkoitettu hevosvetoinen ”rautatie”, joka oli pietarsaarelaisen Malmin kauppahuoneen käytössä vuosina 1871-1884. Poikkeuksellinen ”Puutie" liittyi uittoreittiin, jota pitkin kuljetettiin puita Tukkiniemen sahalle Pietarsaareen. Etelä-Pohjanmaan uittoperinteeseen liittyvä Puutie erottuu edelleen melko selkeästi maastossa suorana polkumaisena linjana varsinkin Limajärven puoleisessa päässä. Limajärven rannassa sijaitsi aikanaan Valkaman torppa, jonka pihassa oli ajomiesten kämppä sekä korjauspaja puuvaunuille. Nykyisin paikalla on 1900-luvun alkuvuosikymmeninä valmistunut kesäasuntona toimiva asuinrakennus. Pietarsaarelainen Malmin kauppahuone perusti vuonna 1860 Tukkiniemen sahan, johon puutavaraa ajettiin talvisin muun muassa Karstulan Pääjärven suunnalta. Kuljetuskustannukset nousivat kuitenkin niin korkeiksi, että suunnitelmiin nousi käyttää vastavirtaan virranneita vesireittejä. Ongelmaksi muodostuivat kuitenkin uittokelvottomat koskipaikat. Vuonna 1870 päädyttiin lopulta erikoislaatuiseen ratkaisuun ja rakennettiin Kortejärven ja Limajärven väliselle kolmen kilometrin kannakselle puinen rautatie. "Puutie" valmistui Otto August Malmin toimiessa kauppahuoneen johdossa vuonna 1871. Sen rakenne vastasi käytännössä rautatietä ja rata oli pengerretty. Ratapölkyt olivat noin metrin etäisyydellä toisistaan. Pölkkyihin kiinnitettiin honkapuista veistetyt kiskot suurilla takorautanauloilla. Raiteiden leveys vastasi lähes nykyaikaista rautateiden leveyttä. Kiskojen väli oli peitetty hiekalla helpottamaan hevosten liikkumista. Hevosten vetämät noin kuuden metrin pituiset ja kaksiakseliset vaunut olivat kokonaan puisia. Puutien ansiosta tukkeja ei tarvinnut enää seisottaa yli kahta vuotta kaatosijoillaan. Tukit vedettiin aluksi ns. ”rapakanavaa” pitkin raideparin viereen, mistä ne lastattiin neljään vaunuun. Vaunut vedettiin kiskoja pitkin Limajärven rannalle Valkaman talon rantaan, missä vaunut purettiin veteen. Kortejärvellä odottivat toiset neljä vaunua odottamassa. Tämän jälkeen puut uitettiin vastavirtaan Punsajärveen ja edelleen Hankakosken kautta Hankajärven Jokapaikan lahteen, missä puut nostettiin maalle ja kuljetettiin Kuninkaanjoelle edelleen kuljetettavaksi Tukkisaaren sahalle. Käytössä oli 12 vaunua, joista neljää lastattiin, neljää purettiin Limajärvellä ja neljä odotti lastausvuoroaan Kortejärven toisella rataosuudella. Työtä tehtiin seitsemästä iltakuuteen ja sulan kauden aikana myös yövuorossa. Valkaman talolla puutien päässä oli uloslämpiävä pieni kämppä, ”Paapeli”, ajomiehille sekä korjauspaja vaunuille. Puutie oli käytössä aina vuoteen 1884 saakka. Lakkauttamisen eräänä syynä oli vuonna 1873 Kotkaan perustettu Gutzeitin saha, joka ulotti lonkeronsa vuosikymmenen aikana myös Malmin kauppahuoneen alueelle. Lisäksi hidas vastavirtauitto ei kyennyt kilpailemaan myötävirtareittien kanssa.

Skapat: 31.7.2019 Senaste förändring: 1.2.2022

Undersökningar

Olli Joukio (Seinäjoen museot) besiktning 2019

Anmärkningar: Huomioita: Kiskoissa käytetyt puut ovat jo maatuneet, mutta maastossa näkyy selkeä suora linjaus. Tie on kasvanut ilmeisesti itäpäästä jo umpeen. Raportti Pohjanmaan maakuntien KIOSKI-tietokannassa.

Skapat: 1.2.2022 Senaste förändring: 1.2.2022

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

kopiera länken till denna sida: