2019 "Alueella on yli 50 rakenteen jäännöstä, jotka tulkittiin liittyvän rajavartioaseman toimintaan ja ainakin osin saksalaisten Nilonkankaalla olleeseen jatkosodan ajan asemapaikkaan, mahdollisesti jotkut rakenteet voivat liittyä neuvostojoukkojen toimintaan sodan loppuvaiheessa. Alueella on betonisia rakennusten perustuksia, joista suurimmat ovat n. 20 x 10 m, korsujen jäänteitä, kellarikuoppia sekä pienempiä kuoppia ja poteroita, joista osa on myöhäisempiä. Alueen pohjoisosassa on vierekkäin kaksi isoa betonikellaria, jotka ovat hyväkuntoisia (nro:t 32 ja 33). Joitakin korsu- tai kellarikuoppia on käytetty ihan viime aikoina, yhden kuopan pohjalle on rakennettu mm. pyykinpesukoneen rummusta ”tulisija”. Joissakin kuopissa on myös hylättyä tavaraa, kuten ämpäreitä jne. Alueen koillisosassa on kolme kivistä, kivimurskeesta ja maasta koostuvaa alle 10 m halkaisijaltaan olevaa ja n. 50 cm korkeaa pyöreää kumpua, joissa esiintyy hieman hiiltä, näiden tarkoitus ei selvinnyt, mutta nekin ajoittuvat lähihistoriaan. Rajatun alueen keskivaiheilla on n. 20 m pitkä ja yli 2 m korkea maavalli. Ihan kaikkia, kuten pieniä maakuoppia ei kartoitettu."
Suomen rajavartiostolla on ollut alueella varastoja jo talvisodan syttyessä. Rajavartiosto muutti alueelle 1945 ja toimi alueella vuoden 2010 loppuun. |
tillbaka
Koordinater
Kirkonseudun asemakaavan ja korttelin 201 muutosalueen arkeologinen inventointi, Inventointi 2019 Jaana Itäpalo