Kenttälinnoitteet sijaitsevat Hakamäen museoalueella, korkean Hakamäen pohjoisen ja itäisen harjun reunamilla. Mäen reunamille on kaivettu pesäkkeitä (kuoppia) sekä taistelu-hautoja. Lisäksi lähempänä mäen itäreunaa havaittiin kiviröykkiöitä ja mahdollisia kivivalleja. Painanteiden halkaisija vaihtelee 1 ja 2 metrin välillä, muodoltaan kuopat ovat soikeita tai pyöreähköjä ja niiden syvyys vaihtelee 20 - 40 cm. Taisteluhaudan muoto vaihtelee ja paikoitellen taisteluhautaa ja painanteita oli vaikea erottaa toisistaan kasvillisuuden takia.
Hakamäkeä on hyödynnetty Savitaipaleen keskustan puolustamiseen ainakin kahteen otteeseen. Kustaan sodassa v. 1790 Hakamäellä on ollut venäläisten puolustusvarustuksia ja mahdollisesti myös kaksi tykkiä. Sisällissodassa Hakamäen hyvää sijaintia ja valmiita kaivantoja hyödynsivät punaiset joukot. Luultavasti tuolloin kaivantoja on tehty lisää tai muokattu alkuperäisiä kenttälinnoitteita. Paikalla on nykyään Hakamäen museoalue ja museon rakennukset sijaitsevat paikoitellen hyvin lähellä kaivantoja. Alue on myös luonnonsuojelualuetta.
Pertti Jurvasen (2012/2013) mukaan Hakamäen venäläisen 1790-luvun patterin suojana olleet maavallit sijoittuivat museon päärakennuksen etupuolelle, nykyisen lipputangon paikkeille. Vallit tasattiin konevoimin vuoden 1955 maatalousnäyttelyä varten. Perimätiedon mukaan mäellä on ollut myös vuoden 1918 punaisten joukkohauta, johon oli haudattuna 25 vainajaa. Omaiset hakivat vainajia pois haudasta olojen rauhoituttua. Hakamäen tuvan rakentajat löysivät yhden vainajan jäännökset kesällä 1972.
Skapat: 14.10.2019 Senaste förändring: 8.7.2020
Undersökningar
Johanna Roiha inventering 2019
Skapat: 14.10.2019
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.