Ilmoilan kylässä oli 1600-luvun alussa jäänyt autioksi kolme tilaa, joiden nimiksi on merkitty vuonna 1638 Tällj, Munizi ja Säppe. Liivinmaalta kotoisin oleva leskirouva Anna von Dücker sai ne lahjoitusmaaksi elinäkseen vuonna 1630 ja hän rakennutti vuonna 1637 Ilmoilan Kulsialan puoleiseen osaan säterikartanon, joka tunnetaan nykyään nimellä Honkasaari.
Kun Honkasaari 1800-luvun keskivaiheilla kuului Lautsian kartanoon, sitä viljelivät lampuodit. Tilalla ei ollut silloin päärakennusta. Kun kartano erotettiin Lautsiasta, valittiin uudeksi päärakennukseksi erään lampuodin asuinrakennus, joka oli vuoteen 1925 saakka käytössä .Pitkä, satulakattoinen rakennus maantien laidassa sijaitsee nykyisestä päärakennuksesta luoteeseen. Kartanon piha muistutti umpipihaa, varsinkin karjapiha, jota aitaus erotti asuinpihasta, ja jota taloussuojat ympäröivät kolmelta sivulta. Asuinpihaa reunustivat päärakennuksen lisäksi aitat.
Nykyisen kartanon avaran pihamaan eteläreunalla sijaitsee vuonna 1924 rakennettu satulakattoinen päärakennus. Talousrakennukset sijaitsevat pihan pohjois- ja luoteispuolella. Harmaakivinavetta on vuodelta 1902, peittämättömästä tiilestä muurattu talli vuodelta 1927. Vanhimmat rakennukset ovat toisissaan kiinni olevaa aittaa 1700-luvun lopulta. Toisessa aitassa on ulkoneva luhtisola suoraan edestä nousevine portaineen, toisen yläosa on ympäri rakennuksen leveämpi kuin alaosa.
Honkasaaren alueella vanhan navetan kulmalta kohti Pärnäniementietä sekä Pärnäniementien pohjoispuolella tehtiin syksyllä 2019 sähkökaapeliojan kaivuun arkeologinen valvonta. Sen yhteydessä havaittiin Honkasaaren alueella useassa kohdassa katkonaista vanhempaa kulttuurikerrosta. Honkasaaren alueen kaapeliojan ja Pärnäniementien risteämiskohdan lähettyvillä havaittiin myös kulttuurikerrosta, jossa oli hieman hiiltä, tiilimurskaa, 1800/1900-luvun astian paloja sekä kookas, mahdollisesti rakennuksen perustuskivi. Pärnäniementien pohjoispuolella tehdyssä valvonnassa havaittiin sekoittuneita ja luontaisia maakerroksia. |