Kohde sijaitsee Ravadasjärven kaakkoisrannan niemekkeiden tasanteilla, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kuudesta kahdeksaan metriä järven pintaa ylempänä. Kohteen kaakkoispuolella maasto alkaa kohota jyrkkänä rinteenä Viipustuntureita kohti. Alueen maaperä on hiekkaa ja puusto mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää.
Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Ravadasjärven kaakkoisrannan niemekkeellä, rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä sijaitsevat tasanteet vaikuttivat maastonmuodoiltaan hyvin sopivilta muinaisiksi asuinpaikoiksi. Noin kahdenkymmenen metrin päässä rannasta, noin kahdeksan metriä järven pintaa ylempänä, on koillis-lounaissuuntainen terassimainen tasanne, kooltaan noin 15 m x 6 m. Noin viisi metriä tasanteen lounaispäästä koilliseen päin, kohdalle P 7618177 / I 456959, tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin kvartsi-iskoksia sekä tummaa, punertavan ruskeaa, selvästi palanutta likamaata, muutamia palaneita kiviä ja pieni palaneen luun kappale. Lapionpisto laajennettiin noin neliömetrin kokoiseksi koekuoppa 1:ksi. Enempää luita ei kuopasta löytynyt, mutta kvartsi-iskoksia löydettiin yhteensä noin kolmekymmentä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus koekuopan kohdalla vaihteli viiden ja kymmenen senttimetrin välillä. Sen alla oli noin kymmenen senttimetrin paksuinen kerros likamaata, joka vaihettui puhtaaksi pohjamaaksi viimeistään noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydellä. Löydöistä kerättiin otokseksi talteen yksitoista kvartsi-iskosta, ja muut iskokset jätettiin täytettyyn kuoppaan pintaturpeen alle.
Samalle tasanteelle, koekuoppa 1:stä noin kahdeksan metriä koilliseen päin, lähelle tasanteen koillispäätä, kohdalle P 7618180 / I 456965 tehdyssä lapionpistossa havaittiin noin kolmen senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla noensekaista likamaata sekä palaneita kiviä ja runsaasti palaneiden luiden kappaleita. Lapionpisto päätettiin laajentaa noin 0,3 m x 0,3 m laajuiseksi koekuoppa 2:ksi. Kuoppaa ei kaivettu puhtaaseen pohjamaahan saakka, vaan kaivaminen lopetettiin noin kolmentoista senttimetrin syvyydelle, kun palaneiden luiden kappaleita oli saatu kerättyä talteen riittävästi. Likamaata ja luiden kappaleita on siis paikalla vähintään kymmenen senttimetrin paksuinen kerros. Luita saatiin talteen kolmekymmentäkaksi kappaletta, ja ainakin useimmat niistä vaikuttavat olevan peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Kvartsi-iskoksia koekuoppa 2:sta ei löydetty ollenkaan.
Koekuopitetun tasanteen koillispuolella, lähempänä Ravadasjärven rantaa, on myös kaksi hieman alempana sijaitsevaa vastaavanlaista tasannetta, mutta niiden alueelle ei lapionpistoja tehty. On kuitenkin luultavaa, että niilläkin on ollut ihmistoimintaa samaan aikaan kuin ylemmällä tasanteella, minkä perusteella todennäköisen asuinpaikka-alueen pituus koillis-lounaissuuntaisesti on noin kolmekymmentä metriä ja koekuopat 1 ja 2 sijaitsevat alueen lounaispäässä. |
tillbaka
Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2013, Lemmenjoen kansallispuisto; Inventointi; 2013
