Kalettomanlammen luoteispuolella, kaakkoon viettävällä kivettömällä hiekkakankaalla sijaitsee matala, heikosti erottuva painanne, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään alle 20 cm. Painanteen keskiosaan tehdyistä koekuopista löytyi mahdollinen kvartsiydin ja toisesta kvartsi-iskos. Koekuopissa oli havaittavissa selviä nokimaakerroksia noin 15 – 45 cm syvyydellä.
Lähiympäristöön, painanteen keskeltä noin 2 m etelään tehdyssä koekuopasa havaittiin myös selvää nokimaakerrosta noin 10 – 45 cm syvyydellä, mutta ei löytöjä. Painanteen keskikohdalta noin 2,5 m pohjoiseen metallinetsimellä löytyi kappale rautakuonaa, keskikohdalta noin 2 m etelään kappale sulanutta metallia, joka halkesi talteen otettaessa kahteen osaan ja keskikohdalta 5 m itään pieni lyijykuula, joka on yhdeltä sivulta tasainen. Kyseessä saattaa olla melko uudenaikainen musketinkuula, mutta toisaalta mahdollista on, että kyseessä on rautakautinen punnus. Yhtä nykyaikaista metallinkappaletta lukuun ottamatta mitään selvästi nykyaikaista ei usean kymmenen metrin säteellä löytynyt.
Kohteesta löytyneet kvartsit ovat selvästi ihmisen työstämiä ja paikalle kuljettamia. Nokikerros on mitä ilmeisimmin ihmisen aiheuttamaa. Metallilöydöt – varsinkin rautakuonan pala – eivät metsämaastossa ole todennäköisimmin selitettävissä satunnaisella roskaamisella.
On mahdollista, että kyseessä ovat ajallisesti eri kerrostumat, esimerkiksi vähäiset merkit kivikautisesta asuinpaikasta (kvartsiydin ja –iskos) ja painanteen tapauksessa myöhempi rautakautinen tai historiallisen ajan hiilihauta, joka on tehty raudanvalmistuksen tarpeisiin. Kerrostumat ja löydöt voivat olla myös samalta ajalta, jolloin ne todennäköisimmin liittyisivät rautakautiseen raudanvalmistukseen paikalla ja lähiympäristössä. Paikalla tai aivan lähistöllä saattaa siis olla rautakautinen tai esihistoriallinen raudanvalmistusuuni. Myös kivikautinen asuinpaikka on mahdollinen. |
tillbaka
Koordinater