Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, joen entisen uoman rantatörmän päällä, noin neljä metriä joen pintaa ylempänä, melko tasaisella, tunturikoivikkoa kasvavalla kankaalla, noin kaksisataa metriä Hirvas-vuopion autiotuvalta luoteeseen päin, Munnikurkkion entiselle rajavartioasemalle johtavan mönkijäuran varrella. Maaperä alueella on hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohteen läpi kulkevalla pohjois-eteläsuuntaisella mönkijäuralla havaittiin pesäkkeisesti löytöjä noin 25 metrin matkalla, välillä P 7649935 / I 306356 – P 7649957 / I 306348. Mönkijäuralla havaittu löytöaineisto, yhteensä noin kolmekymmentä löytöä, koostui kvartsi-ja kvartsiitti-iskoksista sekä yhdestä palaneen luun kappaleesta. Lisäksi havaittiin muutamia palaneiden kivien kappaleita.
Tiheimmän kvartsi-iskoskeskittymän vierelle, kohtaan P 7649947 / I 306355, mönkijäuran itäpuolelle, kaivettiin kaivauslastalla noin 50 cm x 50 cm laajuinen koekuoppa 1. Heti pintaturpeen alla oli paljon kvartsi-iskoksia. Koekuoppa kaivettiin vain noin viiden senttimetrin syvyiseksi, ja iskosten lisäksi kuopasta ei löydetty muuta ihmistoimintaan liittyvää.
Kohdalla P 7649952 / I 306352, palaneen luun kappaleen löytöpaikalla, kaavittiin kaivauslastalla mönkijäuran rikkomaa maanpintaa ja löydettiin toinen kappale palanutta luuta. Paikalle päätettiin kaivaa noin yhden neliömetrin laajuinen koekuoppa 2. Mönkijäuran noin viiden senttimetrin syvyydelle saakka sekoittaman pintamaan alla oli muutaman senttimetrin paksuinen kerros palaneelta vaikuttavaa, tummaa likamaata, jonka seassa oli nokea sekä kolme kvartsiitti-iskosta ja harvakseltaan kvartsi-iskoksia. Koekuoppa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyiseksi, mutta enempää luiden kappaleita ei kuitenkaan löydetty. Likamaan alla vaikutti olevan häiriintymätön pohjamaa.
Havaittujen löytöjen levinneisyyden perusteella asuinpaikan keskeisin osa vaikuttaa rajautuvan pohjois-eteläsuuntaisesti noin kolmenkymmenen metrin matkalle. Idän suunnalla asuinpaikka-alue päättyy viimeistään Lätäsenon entisen uoman rantatörmän partaalle. Länteen päin asuinpaikaksi soveltuva alue jatkuu noin sadan metrin päähän mönkijäuralta, mutta on todennäköistä, että asuinpaikka rajautuu muutamien kymmenien metrien etäisyydelle rantatörmästä. Pohjoiseen päin tasaista joenvarsikangasta jatkuu pitkälti, joten sillä suunnalla asuinpaikan rajaus perustuu yksinomaan löytöjen levinneisyyden havainnointiin.
Kohde vaikuttaa olevan luonteeltaan pesäkkeinen asuinpaikka. Koska löytöjä havaittiin kohtalaisen runsaasti ja monipuolisesti, on paikalla todennäköisesti asuttu melko pitkäkestoisesti. Mönkijäura on jonkin verran sekoittanut asuinpaikan kulttuurikerroksen ylimpiä osia, mutta uran ulkopuolella kulttuurikerros on ilmeisesti säilynyt häiriintymättömänä. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta kovin vakavasti uhatulta. |