Uvbergenin kivirakenteet eli röykkiö (Uvbergen 1) ja latomus (Uvbergen 2) sijaitsevat Uvbergenin kallioalueen kaakkoisosassa kallioalueen eteläreunalla sen korkeimmilla lakialueilla. Kasvillisuus on jäkälä- ja kanervavoittoista kalliokasvillisuutta, jossa valtapuuna on mänty. Lisäksi on katajaa. Alavammilla kallion alueilla on runsaasti siirtolohkareita ja -lohkareikkoja.
Uvbergen 1 (itäisempi kivirakenne) on miehennostannaisista kivistä tehty pyöreä röykkiö, joka on melko ehjä. Röykkiötä on hieman hajotettu siten, että sen ympäristössä on kivimateriaalia sekavasti halkaisijaltaan noin 10 m alalla. Röykkiössä on havaittavissa selkeähköä reunakiveystä etelä- ja itäreunalla. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeimmalta kohdaltaan keskellä noin 40 cm korkea. Röykkiö on tehty kallion korkeimmalle kohdalle suoraan kalliopohjalle ilman maatäytettä. Röykkiön eteläpuolella viettävässä kalliorinteessä välittömästi röykkiön lähellä oli matalaa kiveystä, joka on voinut muodostua röykkiöstä puretuista kivistä tai sitten tehty tarkoituksella röykkiön yhteyteen.
Uvbergen 2 (läntisempi kivirakenne) on miehennostannaisista kivistä tehty suorakaiteenomainen arkkumainen latomus, jonka itäinen pää on säilynyt ehjänä ja länsipään kiveys on ilmeisesti pääosin hajotettu. Latomus on tehty kallion korkealle laelle suoraan kalliopohjalle laen mu-dostaman tasanteen reunalle ilman maatäytettä. Latomus on ollut ilmeisesti alun perin suorakaiteenmuotoinen arkkumainen kehys, jonka koko on ollut noin 1,5 x 2,5 m. Siinä lienee ollut harva kivikerros päällä. Ehjemmän itäisemmän osan koko on noin 1,5 m x 2 m. Keskiosa on nykyään pääosin kivetön. Ympäristössä on jonkin verran hajallaan kiviä. Kiviä ei kuitenkaan ole niin paljon, että latomuksen päällä olisi ollut röykkiö. Kyseessä voi olla suorakaiteenomainen latomushauta, josta on purettu myöhemmin kiviä keskiosan päältä pois.
Kummaltakin kivirakenteelta on laaja näkymä ympäristöön, erityisesti etelään, kaakkoon ja lounaaseen. Korkeuskäyrien tarkastelun perusteella näyttää siltä, että pronssikaudella kohteista lounaaseen Nyängenin peltoalueella olisi lainehtinut vielä meri. Ilmeisesti kivirakennelmien sijaintipaikoilta on ollut tällöin maisema meren lahdelle tai salmeen. |