Kohde sijaitsee Sulkavan kylässä Nikinojantien itäpuolella, noin kilometri Linnaisten kartanosta lounaaseen. Rekola syntyi, kun Sulkavan kaksi kantatilaa jakaantuivat kahtia 1600-luvun puolessa välissä, Muut talot olivat Mikkola, Ylöstalo ja Uotila. Sulkavan kylän omistajaksi tuli vänrikki Henrik Lindman, joka asettui perheineen asumaan Rekolan tilalle vuonna 1738. On hieman epäselvää, oliko tila juuri tämä Rekola vai kutsuttiinko Linnaisten kartanon paikalla sijainnutta taloa Rekolaksi. Lindmanin asettumisesta Sulkavalle seurasi Linnaisten kartanon perustaminen. Kuninkaan kartastossa Rekolan kohdalle on merkitty asutusta, joten talo on joka tapauksessa peräisin 1700-luvulta.
Kohdalta löytyi mäen päältä rakennuksen pohja ja kellarikuoppa. Rakennuksen pohja hahmottui huonosti hakkuujätteen ja ison kuusen takia. Näkyvissä on kuitenkin noin 5x5 nelikulmainen matala valli, jonka keskellä noin 3x3 metrinen kuoppa. Kyseessä ei ehkä ole asuinrakennus. Tästä noin 6 metriä pohjoiseen on kellarin jäännökset. Kellarin sisäänkäynti erottuu mäen pohjoislaidalla puolisen metriä leveänä käytävänä, joka johtaa noin 3x3 metrin kokoiseen kuoppaan, joka on yli metrin syvä. Kellarin seinien kivirakenteita on säilynyt jonkin verran.
Alueella on lisäksi kaksi rakennusta, joista toinen on asuinrakennus ja toinen ulkorakennus. Niiden tuntumassa on hieman kiviaitaa. Ilmeisesti tila on ollut asuttuna pitkälle 1900-luvun puolelle. Kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi em. rakenteiden jäännösten johdosta ja koska se ei enää ole käytössä. Muinaisjäännösalueen rajaus kattaa em. kellarin ja rakennuksen jäännökset.
Skapat: 5.5.2020 Senaste förändring: 24.7.2020
Undersökningar
Vesa Laulumaa inventering 2020
Anmärkningar: Mäntsälä yleiskaava 2050 suunnittelualueen arkeologinen inventointi (Hirvihaara, Herman Onkimaa, Numminen, Sääksjärvi, Mäntsälä kk, Sulkava, Nikinoja, Maitoinen ja Olkinen) 2019-2020
Skapat: 5.5.2020 Senaste förändring: 14.5.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.