Sulkavan alueella on ollut vahvat yhteyden Kanta-Hämeeseen, kuten koko luoteis-Mäntsälällä. Se on ilmeisesti ainakin osittain kuulunut Niemenpään kartanon alaiseen Välkinmaahan jo keskiajalla. Välkinmaata pidetään vanhana vanajalaisten eräalueena. Sulkavan kylä mainitaan ensimmäisen kirjan vuoden 1539 maakirjassa, se kuului tuolloin Janakkalan hallintopitäjään. Maakirjan mukaan kylässä oli viisi isäntää. Vuonna 1569 kylä läänitettiin Liivinmaan kuvernöörille, Hans Björninpojalle, joka oli myös Tyrvännön Lepaan kartanon herra.
Vuonna 1628 kylän omistajaksi oli vaihtunut Gert Skytte, Munkkiniemen kartanon omistaja. Sulkavan kantatiloiksi muodostuivat Ylläspää/Ukkolan ja Uotila/Mikkolan talot 1600-luvun alussa. Tilat jakaantuivat ja vuoden 1634 henkikirjan mukaan kylässä oli neljä taloa, joiden nimiksi vakiintuivat Rekola, Mikkola, Ylöstalo ja Uotila. Sulkavan syrjäinen sijainti ilmeisesti edes auttoi, että se selvisi vähällä ison vihan melskeistä, sillä yksikään taloista ei autioitunut. Kylän historia sai merkittävän käänteen, kun sen uusi omistaja vänrikki Henrik Lindman asettui asumaan Rekolan tilalle vuonna 1738. Aiemmat omistajathan olivat asuneet kaukana kylästä. Tästä sai alkunsa Linnaisten kartano, jota kutsuttiin myös Sulkavan kartanoksi.
Vuonna 1780 kartano päätyi ylijahtimestari Lars Petter Ekbladin haltuun, hän teetti kartanon uuden päärakennuksen puutarhoineen vuoden 1785 paikkeilla. Puinen kartanorakennus purettiin vuonna 1960. Ekbladin vävy Hans Henrik Stjernvall oli kartanon herrana 1800-luvun alkupuolella ja hankki huomattavan maaomaisuuden mm. Sälinkään kylän ja osan Ohkolasta. Hän perusti myös kaksi sivukartanoa ja kymmeniä torppia mailleen.
Vuoden 2020 inventoinnissa kylän lähialuetta käytiin läpi, mutta mitään historiallisen ajan rakenteita ei havaittu. Sulkavan kylätontti on edelleen rakennettua ja alue on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. Kylään liittyen löytyi vuoden 2020 inventoinnissa Nikinojantien itäpuolella olevan mäen eteläpäästä useita talonpaikkaan liittyviä rakenteita, jotka ovat omana muinaisjäännöskohteenaan Sulkava 2 (mj-rekisterin tunnus 1000038654). Ne ovat todennäköisesti osa kylätonttia, mutta sijaitsevat nyt selvästi erillään ja luokiteltavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
tillbaka
MV/112/05.04.01.00/2021 MÄNTSÄLÄ, Yleiskaava 2050 suunnittelualueen arkeologinen inventointi 2019–2020. Tutkimusraportti