Lystikallio sijaitsee Nuoramoisjärveen pistävän laajan niemimaan koilliskärjessä. Lystikallio on soikea, noin 80 m pitkä lännestä itään, 40 m leveä ja noin 10 m korkea, muodoltaan melko säännöllisen kupera kalliokumpare. Kumpareen laki ja ylärinteet ovat avokalliota. Alempana rinteillä kallio peittyy kivisen hiekkamaan alle. Koillisessa kumpare rajautuu Nuoramoisjärven rantaan, muilla suunnilla sitä ympäröi alava, tasainen savikko, joka lounaan puolella on raivattu pelloksi. Kumpare kuuluu kokonaan kesämökkien tonttimaahan, joten maastoa ja kasvillisuutta on monin paikoin muokattu. Kumpareen eteläsivulla noin 25 m leveä ja saman verran kalliosta etelään ulottuva harjannemainen, tyveltään enimmillään 3-4 m korkea niemeke. Maaperä niemekkeellä on vaihtelevasti kivistä hiekkamaata.
Arkeologian harrastaja on keväällä 2020 löytänyt kesämökin puutarhasta maan pinnalta merovingiajan ratassoljen (KM 42707, Kivikoski 1973: Abb. 426) ja syksyllä pyöreän kupurasoljen (KM 43471) muokatusta maasta. Löytöpaikalla havaittiin palanutta kiveä ja hiiltä. Viereiseltä pellolta löytyi metallinetsimen avulla 30 cm syvyydestä myöhäisrautakauden spiraalipäinen ketjunkannatin (KM 42707) ja toisessa yhteydessä merovingi- tai viikinkiajan valmunuppisen kaarisoljen katkelma (KM 42708) (ks. alakohteet).
Ratassoljen löytöpaikka tarkastettiin 23.5.2020. Uusien löytöjen vuoksi kohde tarkastettiin uudelleen 29.10.2021. Ratassoljen ja pyöreän kupurasoljen löytökohdat sijaitsevat raivatuilla tai ainakin muokatuilla kohdilla, joiden välissä harjanteen itäosassa, kallion juurelta etelään, on raivaamatonta ja luonnontilaiselta vaikuttavaa kivikkoa, jossa voi olla säilynyttä kalmistoa. Kairauksissa kivikossa havaittiin monin paikoin hyvin tummaa hiekkamultaa, jossa oli hiilen muruja. Kairaushavainnot, paikan maaperä ja maastosijainti kivikossa, rannalla olevalla kumpareella ovat samalaiset kuin monilla lähiseudun rautakautisilla polttokenttäkalmistoilla. Vaikka kairauksissa ei löytynyt palanutta luuta, eikä paikalta ole löytynyt kalmistoon viittaavia metalliesineitä alkuperäisessä kontekstissaan, löytöjen ja havaintojen perusteella paikalla on todennäköisesti rautakautinen polttokalmisto. Alue on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi siten, että se sisältää raivaamattoman kivisen alueen harjanteen itäosassa.
Historiallisen ajan asutukseen (torppa Kuninkaan kartastossa) liittyvää esineistöä on löytynyt laajalta alueelta Lystikalliolla ja etelässä olevasta metsäsaarekkeesta. Mitään tunnistettavia tai ajoitettavissa olevia vanhempaan asutukseen liittyviä rakenteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Pellolta läheltä toisiaan löytyneet rautakautiset esineet (alakohteet) saattavat liittyä metallin uusiokäyttöön myöhemmän asutuksen piirissä, sillä pelto ei ole maaperältään ainakaan kalmistoksi sopiva. |
tillbaka
Koordinater
MV/504/05.04.01.00/2021 SYSMÄ, Lystikallio 1000038690, rautakautisen kalmiston ja mahdollisen historiallisen ajan asuinpaikan tarkastus 2020 ja 2021. Tutkimusraportti