Kirstuniemi sijaitsee Nuoramoisjärveen pistävän laajan niemimaan koilliskärjessä. Kirstuniemi on pyöreähkö, noin 200 m läpimittainen, loivapiirteinen mäki, joka kohoaa noin 5 m alavammasta ympäristöstään ja hiukan enemmän Nuoramoisjärven pinnan yläpuolelle. Mäkialueella on useita matalia kalliopohjaisia kumpareita ja harjanteita. Kohde on niistä itäisimmällä. Paikan kohdalla Käyrälahdentien koillislaidassa on muuntajapylväs lounaasta tulevan sähkölinjan päässä. Heti muuntajan pohjoispuolella on parin metrin korkuinen ja noin 10 m pituinen avokallioharjanne. Kumpareen pohjoisosassa on laajempi melko jyrkkäreunainen avokallio. Muinaisjäännös sijaitsee näiden kallioiden välissä olevalla tasanteella. Alueella on melko paljon suurehkoja, läpimitaltaan 1-2 m kokoisia kiviä. Maan pinta on ruohoturpeen peittämä. Paikalla ja laajemminkin kumpareella kasvaa haapavaltaista metsää, jonka alla on monin paikoin matalampaa pensaikkoa. Maasto on ehjää.
Keväällä 2020 metallinetsimen avulla on löytynyt myöhäisrautakauden spiraalipäinen ketjunkannatin (tappikoristeltu muunnos, KM 42705) kallioiselta kumpareelta 15 cm syvyydestä.
Tarkastuksessa 23.5.2020 ketjunkantajan löytökohdalla maan todettiin olevan
tummaa hiekkamultaa ainakin 20 cm syvyyteen. Tutkittaessa ympäristöä havaittiin runsaan kymmenen metrin päässä 20 cm syvyydestä massiivinen, viikinkiaikainen rannerengas (jätettiin maahan). Esine oli hyvin tummassa, kivettömässä hiekkamullassa, jossa oli myös palanutta luuta (KM 42706). Muitakin mahdollisesti esihistoriallisiin metalliesineisiin viittaavia signaaleja havaittiin. Kairalla todettiin, että edellä mainittujen löytökohtien välisellä, tasaisella ja kivettömältä näyttävällä alueella kumpareen laella ruohoturpeen alla on mustaa hiilensekaista hiekkamaata ja niin tiheä kiveys, ettei kaira uponnut yli 10 cm syvyyteen (yhdessä kohdassa kaira upposi, ja mustan maan paksuus oli 25 cm, alla vaaleaa hiekkaa). Kumpareen ympärillä maaperä oli hienojakoisempaa ja vaaleaa. Tämä alue kumpareen ympärillä on merkitty pelloksi pitäjänkartassa. Löytökohtien vähäkivisyys (varsinkin rannerenkaan löytökohdalla) saattaa johtua siitä, että raivaus on ulottunut kalmiston reunaosiin asti.
Kivinen alue (kalmistokiveys) ja todetut metalliesineiden löytökohdat sen laidoilla, 10-15 m läpimittaisella alueella, ovat edellä mainitun muuntajan pohjoispuolella olevan avokallioharjanteen pohjoispuolella. Idässä ja lännessä alue rajoittuu ilmeisesti aiemmin viljelyksessä olleeseen alueeseen. Kalmisto saattaa jatkua pohjoiseen, noin 20 m päässä kumpareen pohjoisosassa olevaan laajempaan avokallioharjanteeseen asti. Kohde on rajattu tämän mukaisesti. |