Nahkialan kylän historiallinen kylänpaikka todettiin inventoinnissa 2021 (Mikroliitti Oy) varsin kevyesti rakennetuksi. Osa kyläntonttia on autioitunut. Vuoden 2021 inventoinnin perusteella on mahdollista, että rautakautinen muinaisjäännös Pennolanmäki ulottuu vanhan tonttimaan alueelle. Kylätontin Nahkialantien eteläpuoliselta, autioituneelta osalta, on aiemmin löydetty keihäänkärki. Alueen tarkastuksessa 2021 (Luoto) kylätontin autioituneen osan todettiin täyttävän kiinteän muinaisjäännöksen kriteerit. Kylätontin yhä asuttu osa on muuta kulttuuriperintökohdetta ja muinaisjäännösrekisterissä nimellä Nahkiala 2.
Skapat: 3.6.2021 Senaste förändring: 16.6.2021
Undersökningar
Mikroliitti Oy / Timo Sepänmaa, Janne Soisalo ja Timo Jussila inventering 2021
Skapat: 3.6.2021
Sinikka Kärkkäinen inventering 2023
Anmärkningar: Inventointialue on kuulunut Nahkialan historiallisen kylätontin maihin. Kylätontti on sijainnut Nahkialanjärven pohjoislaidalla, parisen sataa metriä inventointialueesta kaakkoon.
Maanmittauslaitoksen vuoden 1766 isojaon käyttökopiokartassa (Kartta 9) inventointialue on jo laajalti peltona, mutta asutusta alueella ei vielä ole. Asutus leviää inventointialueen eteläreunalle vasta 1800-luvun loppupuolella, jonka voi nähdä senaatinkartalta (Kartta 8).
Toijalasta tuli rautatieliikenteen risteysasema 1800-luvun lopulla ja sen jälkeen taajama-alue kehittyi nopeasti. 1900-luvun alkupuolella alueelle syntyi teollisuuden keskittymiä hyvien rautatieyhteyksien äärelle. Nahkialan alue on inventoitu yleispiirteisesti Toijalan arkeologisen inventoinnin yhteydessä Antti Bilundin toimesta vuonna 1998. Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä, muita kulttuuriperintökohteita tai irtolöytöjä. Inventointialuetta lähin tunnettu muinaisjäännös on Nahkialan historiallinen kylätontti, jota on inventoitu Mikroliitti Oy:n ja Heilu Oy:n toimesta vuonna 2021.
Skapat: 8.1.2024 Senaste förändring: 8.1.2024
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.