Järvenojan kylään perustettiin 1764 Suomen ensimmäinen kaupallinen paperitehdas. Vuoteen 1770 mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja valmisti painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia. Vuonna 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille. Tehdas toimi vuoteen 1820, jolloin laitteet siirrettiin muualle ja rakennukset purettiin.
Vuoden 2021 inventoinnin aikaan alue rakentamaton ja kasvaa vanhaa kuusimetsää. Selviä, oletettavasti tehtaaseen liittyviä rakenteita todettiin vain yksi: 6 m:n pituinen S-N -suuntainen kivirivi, joka koostuu viidestä halkaisijaltaan n. 0,5 m kivestä, lisäksi yksi kivi on pohjoispään länsipuolella. Kivirivin länsipuolelle tehdystä koekuopasta todettiin noen ja hiilensekaista maata sekä 1 kpl punasavikeramiikkaa. Aivan ilmeisesti kyseessä on jonkin rakennuksen perustus.
Alueen poikki kulkee pohjois-etelä -suunnassa muutaman metrin levyinen pengerretty tienpohja. On epäselvää onko tienpohja paperitehtaan aikainen vai myöhempi.
Alueen pohjoisosassa on soikea noin 10 cm syvyinen, noin 3 m pitkä ja hieman yli 1 m levyinen kuopanne. Sitä kiertää noin metrin levyinen matala maavalli. Vallille tehdyssä koe-
kuopassa ei ollut todettavissa selvää maannosta. Ulkoisen rakenteensa perusteella
kuopanne on nauriin kaskiviljelyyn liittyvien ns. naurishautojen kaltainen. Kuopanne voi liittyä paperitehtaan aikaisiin rakenteisiin, mutta mahdollista on myös, että se on paperitehdasta nuorempi naurishauta.
Isojakokartoille on tehdasalueen länsireunalle, Järvenojan ja Simolan kylien rajalle merkitty ”Ridanoja Rå – N:o XVIII” – niminen rajamerkki. Tätä ei löytynyt. Sen sijaan tämän oletetulta kohdalta parikymmentä metriä etelään, kohdalla jossa kylänraja tekee muutaman asteen käännöksen, pellon ja metsän rajalla, todettiin rajamerkki, kaatunut laakakivi, kooltaan 85 x 30 x 15 cm. Kiven toisella laakapinnalla on noin 10 cm korkuisin numeroin merkitty n:o 14. |