Ensimmäinen maininta Kuusjoesta on vuodelta 1510, jolloin Uoti Heikinpoikaa Kuusjoelta sakotettiin. Hänen poikansa Nikki Uodinpoika Rossi isännöi Kuusjoen ainoaa taloa 1539–1548. Rossi-nimi säilyi suvun ja talon nimenä 1800-luvulle asti (Suvanto 1954, 57). Kuusjoki olikin käytännössä yhden talon, Rossin talon, kylä 1560-luvulla (Jutikkala et al 1973, 133). Kylä jakautui vuonna 1766 Vanhan Rossin ja Uuden Rossin taloihin. Vanha Rossi jakautui 1800-luvulla Anttilan ja Mäenpään taloihin sekä Uusi Rossi Kanniston (vuonna 1797) ja Mikkolan taloihin (vuonna 1809) (Suvanto 1954, 441). Suvannon mukaan historiallinen Kuusjoen kylä sijaitsee Kuusjoen varrella Naulin itäpuolella (Suvanto 1954,40). Muuten lähteet ja kartat Kuusjoesta ovat hyvin vähäisiä.
Kuusjoen ainoassa alueen maita käsittelevässä asiakirjassa Maanmittaushallituksella vuoden 1830 isojaon pöytäkirjassa (H1b:3/1-11 Hautaa) ei valitettavasti ole liitteenä karttaa.
Kuusjoen aluetta on nähtävissä alueen toimituskartoissa 1779–1835, mutta alue on kartoissa hankalasti tunnistettavissa. Varsinaisesta Kuusjoen kylän alueesta on kartalla tunnistettavissa Rossin talo, joka on merkitty karttaan Rossibyksi, Rossinkyläksi (6030461. Kartta Kylmäkoski 2:de). On todennäköistä, että Rossin talo ja Kuusjoen kylä ovat olleet sama asia, tunnettiinhan Poutalakin Lumijärven kylänä. Rossin talo on nykyisen Anttilan tilakeskuksen alueella. Nykyisen Kuusjoen alueelta voi todeta myös Kanniston (Kangisto) tilan, jonka tilakeskus sijaitsee 750 metriä kaakkoon nykyisestä Kuusjoen kohdasta.
Skapat: 10.8.2021 Senaste förändring: 23.11.2023
Undersökningar
Riku Kauhanen ja Kalle Luoto arkivstudie 2021
Skapat: 23.11.2023
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
