Paikka on Inhottujärven koillisrannalla oleva metsäinen mäki. Itäpuolella on peltoa. Maasto on heinittynyt ja puusto kuusta ja koivua.
Paikalle on peruskarttaan merkitty muinaisjäännösmerkki, mutta kohde on arkeologisesti aiemmin tuntematon. Se käytiin tarkastamassa vuoden 2010 inventoinnissa ja todettiin, että paikalla on pieniä maakumpareita mäen loivalla etelärinteellä. Niitä on määrittelystä riippuen 4-5 kappaletta. Havaittujen pohjakaava on pyöreä ja koko vaihtelee 1,5 – 2 m välillä ja korkeus 30-50 cm välillä. Kumpareet ovat siis melko selkeästi havaittavia kuperia muodostumia. Kumpujen maa on löysää, mistä päätellen ne eivät ole kovin vanhoja ja kairanäytteen perusteella kummut ovat humuspitoista aineista eikä niissä ole kiviä. Maaperä on kivikkoinen.
Syksyllä 2021 alueelta löydettiin metallinetsimellä useita rautaesineitä. Samassa yhteydessä niemen luoteisosassa havaittiin matala kivilatomus, myös läheltä peruskartan muinaisjäännösmerkkiä löydettiin kivirakennelma.
Tarkastuksessa kesällä 2023 niemen pohjoisosan latomuksesta ei saatu varmuutta. Maapohja on kivinen ja pohjoispuolisessa rinteessä on kivkkoa ja joitain melko isojakin lohkareita. Heinikon peittämää maastoa oli paikoin vaikea havainnoida, mutta selkeästi erottuvaa ladottua röykkiötä tai kiveystä ei voitu havaita. Kivet olivat kaikkialla melko kookkaita. Mäen korkeimmalla kohdalla, esineiden löytöpaikan tuntumassa oli kuitenkin havaittavissa tasaisempi ja kivettömämpi kohta. Mahdollisen eräsijan paikkaa ei voi sulkea pois. Minkäänlaista uunin tai kiukaan jäännöstä ei kuitenkaan paikalla ollut.
Niemen etelärinteellä aivan Pukkilan kuvailemien maakumpujen lähellä havaittiin pieni ja matala röykkiö, halkaisijaltaan 1,5-2 m ja korkeudeltaan max 50 cm. Röykkiön kivet olivat melko tasakokoisia, halk. 25-30 cm. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, mutta reunoiltaan epäselvä. Pohjoisreunassa oli yksi selkeästi isompi kivi. Aivan röykkiön vieressä, sen länsi-puolella on pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan n. 1 m. Kuoppa on siksi pieni, että todennäköisesti ainakaan kaikki röykkiön kivet eivät voi olla siitä peräisin. Maakummut todettiin Pukkilan kuvaileman kaltaisiksi. Niistä matkaa etelässä hyvin selvästi havaittavissa olevaan vanhaan rantavalliin on n. 20 m.
Kohteen luonteen tarkempi selvittäminen vaatisi koetutkimuksia. Löydetyt esineet ja havainnot useista erilaisista rakenteista puoltavat paikan arvottamista kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Metallinetsijät olivat selvittäneen paikallishistorioista, että Inhottujärven rannalla on kirjallisten lähteiden mukaan ollut eräsija. |
tillbaka
Koordinater
Pori. Noormarkun ja Toukarin alueiden arkeologinen inventointi 2010.; Inventointi; 2010