Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; kuusi pesäkettä, kaksi poteroa, kaksi korsua sekä yksi taisteluhauta. Linnoituslaitteesta on säilynyt sota-arkistossa tulisuunnitelmakartta, jonka perusteella linnoituslaiteet jatkuvat länteen nykyisen Poropuiston alueen itäisille rinteille, lisäksi osa pesäkkeistä on todennäköisesti tuhoutunut Hautajärventien rakennusvaiheessa. Korsuja ja poteroita ei ole merkitty tulisuunnitelmakarttaan.
Linnoituslaitteet sijaitsevat hajallaan pitkin Kaunisharjua ja järjestelmässä on hyväksikäytetty myös harjun luontaisia suppia ja useimmista pesäkkeistä johtaa yhdyshauta takana olevaan suppaan, josta perääntyminen on ollut turvallisempaa. Linnoituslaitteet ovat ryhmittyneet Hautajärventien molemmin puolin ja kaakkoisimman pesäkken 6 ja luoteisimman taisteluhaudan 1 välillä on matkaa noin 730 m.
Taisteluhauta 1 ja pesäkkeet 1-3 sijaitsevat Kaunisharjun huipulla, linnoitetun alueen luoteispäädyssä. Pesäkkeet 5 ja 6 sekä potero 2 sijaitsevat alempana nykyisen Hautäjärventien pohjoispuolella. Pesäke 6 on muista hieman erillään, noin 230 m päässä lähimmästä pesäkkeestä 4. Pesäke 4 on ainut harjun etelään päin suunnattu ja molemmat korsut sijaitsevat harjun eteläpuoleisilla rinteillä.
Pesäkkeistä viisi osoittaa Kaunisharjun pohjoispuolelle päin ja ainoastaan yksi, pesäke 4, harjun eteläpuolelle kohti Kolmiloukkosta. Pesäkkeet ovat kaikki ilmeisesti konekivääri- tai pikakivääripesäkkeitä, ne ovat suorakaiteen muotoisia ja niissä on, pesäkettä 6 lukuun ottamatta, säilynyt romahtaneita kattorakenteita.
Korsut sijaitsevat molemmat harjun etelänpuoleisilla rinteilä. Korsu 2 eroaa huomattavasti alueen muista korsuista massiivisen kokonsa ja sijaintinsa puolesta. Korsu sijaitsee Kolmiloukkosen rannassa hyvin jyrkässä rinteessä ja se vaikuttaa paljon jykevämmältä kuin muut alueen linnoituslaitteet, katto on suurelta osin edelleen paikallaan ja siihen on käytetty ainakin kolminkertaista hirsikerrosta.
Taisteluhauta 1 sijaitsee linnoitetun alueen luoteispäädyssä, harjun korkeimman reunan suuntaisesti. Siihen on sisäänkäynti harjun eteläpuolelta, suojapuolelta, mutta se ei vaikuta johtavan mihinkään vaan päättyy hieman ennen pesäkkeen 1 länsiseinää.
Korsu 2 on mahdollisesti ollut ns. Sallan erakon asuinpaikka 1970-1980-luvulla. |
tillbaka
Koordinater
MV/480/05.04.01.00/2021 SALLA, Sallatunturin ja Vilmatunturin luonnonsuojelualueiden sekä Löytöjängän-Suksenpaistama-aavan soidensuojelualueen kulttuuriperintöinventointi 2021. Tutkimusraportti.