Alueella on vuosina 2018 ja 2021 paikannettu 65 kuoppaa ja puolentusinaa porakivikohtaa, joiden perusteella kyseessä näyttää olevan historaillisen jan kivenottopaikka. Paikoin vieri vieressä olevat kuopat sijoitsevat Pitkäkarin länsipäässä korkeimmalla kohdalla, jossa esiintyy karkeaa lohkareikkoa. Jotkut kuopista ovat neliönmuotoisia (2,5 x 2,5 m – 3,5 x 3,5 m) suurin osa on kuitenkin epäsäännöllisiä, pituus vaihtelee 2 – 5 m; kuoppien syvyys on 0,5 – 1,2 m. Joissakin on pystysuoria seinämiä. Suorempien kuoppien ympärillä on kasattu kuopasta nostettuja kiviä, niiden määrän perusteella osa kivistä on viety pois. Raahen museosta saatujen tietojen mukaan Pitkäkarilta on louhittu kiviä ainakin Raahen kirkon (rakennettu 1909–1912) rakentamiseen ja kaupungin talojen perustuksiin.
Pitkäkarissa on tiettävästi viimeistään 1600-luvulla ollut laivanakennuspaikka/laivavarvi, mutta inventoinneissa ei ole löydetty siihen liitettäviä rakenteita. Kivenottoalueen itäosassa olevia kuoppia on sellaiseksi epäilty; esimerkiksi noin kohdassa P: 7176608 I: 378584 olevaa syvää kuoppaa, on ajateltu pelistukin eli vinssimekanismin perustuskuopaksi. Jyrkkäseinäisen kuopan halkaisija on noin 4,2 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Seinämissä ja pohjalla isokokoisia kiviä (halk. 1-1,5 m). Alue tunnetaan Pelistukinkankaana. |
tillbaka
Koordinater